Aktiivinen viikonloppu

Sutilla on ollut varsin tehokkaan oppimisen viikko, joten kerrataanpas samantien koko viime viikko, kun viime päivityksestä on jo viikko aikaa.

Viime viikolla Suti oli yksin kotona koko asunnossa tai makuuhuoneessa joko yksin tai Jojon tai molempien isojen kanssa. Se sai matkustaa pieniä ja vähän pitempiäkin matkoja autossa. Matkustaminen sujuu jo kuin vanhalta tekijältä: se jo istuu auton takana odottamassa autoon pääsyä ja meinaa jopa hypätä kyytiin :) Annan sille joka kerta makupalan laitettuani sen häkkiin. Yleensä se perille päästyämme nukkuu häkin perällä tyytyväisenä. Leikkasin sen kynnet ja putsasin korvat. Nypin vähän päätä ;) Pöydällä seisotan sitä vähintään kerran, ehkä jopa kaksi kertaa päivässä. Pöytä seisoo vessassa juuri sitä varten, että Suti on helppo tuosta vain nostaa pöydälle käsiteltäväksi. Katson hampaat joka kerta pöydällä. Muutenkin pyrin käsittelemään sitä kaikellalailla.

Torstai oli todella aktiivinen, sillä aamusta kävimme tapaamassa vanhan Ylökk-agilitykaverini Merjan Ruu-shelttiä. Suti oli tosi reipas ja yhteiset leikit löytyivät, vaikka runsas lumi meinasikin haitata innokkainta riehuntaa. Oli mukavaa jutella pennun kouluttamisesta ja yleensäkin tokosta ja agilitysta!

Iltapäivällä saapuivat vanhempani käymään. He arvelivat alkuun, että Suti pelkäisi heitä ja olivat valmistautuneet tapaamiseen hienosti. Mutta Sutipa juoksi samantien heidän luokseen ja samalla heidän sydämiinsä. Illalla kävimme vielä jäätelöautolla hakemassa Samulle jäätelöä. Suti sai kuunnella soittoääntä turvallisesti sylissä.

Perjantaina kävimme Doggien pentutapaamisessa, jossa pennut saavat riekkua hallissa mielin määrin ja siinä sivussa sosiaalistua ja tottua uusiin koiriin turvallisesti. Siellä oli todella villi 4kk vanha pihakoira, joka tykkäsi juoksemisesta ja painimisesta. Suti ei pelännyt sitä yhtään, päinvastoin lähti mukaan leikkeihin ja painikin innokkaasti. Suti antoi kyllä asian tulla selväksi, kun sille riitti. Kutsuin sitä välillä käymään luonani ja se hakeutui itsekin. Kouluttaja ihasteli Sutin käytöstä. Heillä käy trimmissä jonkun verran käppänöitä, joiden hän sanoi olevan aika heikkoja hermorakenteeltaan. Jopa rappusten kulkeminen on jollekin suuri järkytys. Onneksi Papu on ollut ihan hyväpäinen myös! Kouluttaja kysyi Sutin kasvattajankin ja lupasi käydä netissä katsomassa heidän kotisivujaan. Hänen mielestään Suti vaikuttaa luonteeltaan erittäin lupaavalta tulevalta harrastuskoiralta! Mukava kuulla se ulkopuolisen suustakin :) Kouluttaja katsoi vielä kaikkien pentujen hampaat. Suti antoi hienosti katsoa ne. Lopuksi harjoiteltiin vielä rauhoittumista. Aluksi Suti pullikoi vastaan, mutta rauhoittui pian.

Lauantaina kävimme tapaamassa siskoni perhettä Rantasipi Laajavuoressa, johon he olivat tulleet yöksi. Jännitin alkuun, miten Suti suhtautuu heidän kovaäänisiin ja riehakkaisiin tyttöihinsä, mutta mitä vielä! Suti käveli häntä pystyssä hotellin aulaan ja antoi paapoa itseään ihan miten vain! Sama upea käyttäytyminen jatkui sunnuntaina, kun he kävivät meillä kotona. Sunnuntaiaamuna kävimme uimassa Laajavuoressa ja Suti oli makuuhuoneessa melkein neljä tuntia. Koko aikana ei ollut tullut yhtään pissaa ja kun vein sen ulos kotiintultuamme, se pissasi ison pissan heti!

Parkkipaikalla juttelin naapurinrouvan kanssa ja Suti meni hänenkin rapsuteltavakseen hienosti! Iltapäivällä kävimme kävellen ja Samu pyöräillen Valintatalossa. Suti oli mukana fleksissä, koska pienilukkoinen pennunremmi hajosi Samun käsittelyssä. Fleksi oli kuitenkin hyvä, koska se ei mene varsinaisesti koskaan tiukalle, mutta antaa minulle turvan siitä, ettei Suti jää jalkoihin tai auton alle, kun ylipäätänsä on kiinni. Muutenhan tämä oli vasta kolmas kerta, kun se oli kiinni, tähän asti se on aina ollut vapaana. Se jaksoi kävellä yllättävän paljon. Itseasiassa se ei missään vaiheessa pyrkinyt syliini, mutta kannoin sitä silti välillä, ettei ihan väsy, matka kesti suuntaansa kuitenkin puolituntia. Ohitimme paljon koiria ja kävelijöitä ja pyöriä ja lastenvaunut ja mopon. Ylitimme myös moottoritien. Kaikki meni loistavasti! Suti ei välitä kenestäkään, kun kutsun sitä nimeltä ja alan kehua ja vastaantulijan ollessa kohdalla annan makupalan. Kunpa näin hieno malli jatkuisi ikuisesti! :) Reittimme kulki jalkapallokentän ohi, jossa oli nuorilla reenit käynnissä. Kaikenlaisia ääniä sieltäkin kuului, mutta Suti ei ollut moksiskaan. Palkkasin sitä aina välillä reippaasta käytöksestä.

Se täytyy sanoa, että Suti on tähän asti hurmannut kaikki tapaamansa ihmiset.