torstai 19. elokuuta 2010

Jojo 8 vuotta!

Meidän minilehmä, russeliriiviö, jopotuinen, pojoing eli JOJO täyttää tänään jo 8 vuotta! Äkkiä se aika menee :) Jojo sai lahjaksi puolikkaan naudan putkiluun, toinen puolikas annettiin Papulle. Molemmat olivat niiden kimpussa kokonaisen tunnin. Papu jatkoi vielä hieman levättyään.

Lämpimät onnittelut myös maailman ihanimmalle käppänätytölle Moonalle 3-vuotissynttäreiden johdosta!

maanantai 9. elokuuta 2010

Etsijäkoirien alkeiskurssin loppukoe suoritettu!

Meidän viimeinen mahdollisuus yrittää Etsijäkoiraliiton alkeiskurssin loppukokeen suorittamista oli viime viikolla. Maaliin laitettiin käppänäpoika Topi, koska sitä Papu jäljesti viimeksikin mielellään. Ajattelin vain, että meni sitten syteen taikka saveen, nyt kokeillaan, kun ei enää myöhemminkään voida.

Heti jäljen alussa huomasin, että Papua kakattaa. Se etsikin paikkaa vähän aikaa ja kun oli saanut kakattua katsoi minua, että mitäs me oltiinkaan tekemässä. Olimme siis silloin jo jäljellä. Ymmärsin, että ohi ollaan menty, joten lähdin sen kanssa takaisinpäin. Papu merkkasikin, mihin jälki jatkuu, mutta ei halunnut mennä katkenneen männyn oksan yli. Kun olimme kokeilleet kaikki muut vaihtoehdot, kävelin Papun kanssa männyn oksan yli, jolloin jäljestäminen taas jatkui.

Meillä tuli aika paljon vaikeita kohtia matkalla, mutta mielestäni huomasin aika hyvin Papusta, milloin olimme jäljellä ja milloin emme. Papu mm. alkoi syödä mustikoita, jos emme olleet jäljellä tai löi takapuolen maahan ja alkoi tuijottaa minua. Sitten lähdimme vain etsimään jälkeä uudestaan. Yhdessä kohtaa muurahaiskeko taisi häiritä Papua ja tuntui, ettei se olisi halunnut mennä sen ohi, mihin jälki sitten jatkuikin. Jouduinkin poistamaan muurahaisia sen varpaista kymmeniä...

Yhtäkkiä, ehkä noin sata metriä ennen maalia, Papu alkoi juosta niin lujaa kuin minä jaksoin pinkoa perässä. Ilmaisu oli täydellinen pysähdys.

Tämä loppu oli niin hieno, että Tiina päätti päästää meidät läpi loppukokeesta! Eli vähän armosta (tai säälistä), mutta kyllä me jotain jo osattiinkin :)

Jos pääsisimme vielä harjoittelemaan, haluaisin tehdä Papun kanssa pari lyhyttä jälkeä, jotta saisin tuon saman innon pysymään yllä.

Tässä kuva kevään reeneistä:

torstai 5. elokuuta 2010

Papun trimmi

Otin sitten tänään ihan asiakseni ja trimmasin Papun. Karva lähti tosi helposti ja Papu helpotti lisää hommaa, kun makasi hienosti paikallaan koko operaation ajan. Molemmat ovat kyllä nykyään niin mahtavia trimmattavia, kun pysyvät niin hyvin paikallaan. Välillä vaihdetaan vain kylkeä tai maataan mahallaan, vähän riippuen siitä, mitä kohtaa nypitään. Molemmat myös usein nukkuvat käsittelyn ajan. Papussa meni kuitenkin peräti kaksi tuntia, mutta otinkin siltä pehmeitä jalkakarvoja aika paljon pois. Lisäksi aloitin koko urakan pesemällä parran ja jalat ja föönaamalla ne. Ajelin myös reisien sisäpuolet. Alalinjaa en tehnyt ollenkaan, koska testaan, kasvavatko ne ikinä pitemmiksi. Vaikka mitäpä väliä sillä on, kun en meinaa sitä näyttelyyn viedä, mutta ihan vain omaksi trimmauskokemukseksi.

Tässä Papu ennen trimmiä ja jälkeen (kuvat ovat kyllä ihan hirveitä, huomaa myös, ettei se pöydällä seisominen mitenkään onnelliseksi tee, kun häntä on niin masentuneesti):



Otin vielä yläpuolelta kuvan, kun karvanpoistamisen jälkeen näkyy oikein hyvin, miten Papu onkin hoikistunut. Nyt se on hyvä - kylkiluut tuntuvat, mutta eivät näy. Tuommoisena kun sen saisi pidettyä. Laihtuakaan ei enää tarvitse, koska ei enää harrasteta agilitya, jossa on hyvä olla vähän normaalia laihempia (siihen ei kylläkään koskaan meillä päästy...).

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Kanttarelleja


Löysimme koirien kanssa taas kanttarelleja metsälenkillä. Jojo ilmaisi oikean aarrekätkön. Yhteensä niitä on 175 grammaa.



Viime lauantaina löysimme 275 grammaa! Kyllä niitä näköjään löytää kun tietää vähän paikkoja :)

Papu 6 vuotta!

Papu täyttää tänään 6 vuotta! Mamman mussukka sai aamulla heti ottaa pari jäävienliikkeiden ja kaukojen reeniä ja sitten lähdettiin pitkälle lenkille. Lämpimät onnittelut Kaapolle ja Napelle, jotka ovat enää Papun sisaruksista jäljellä! Hyvää syntymäpäivää myös samojedi Saanalle, jolla ikää on tänään kertynyt jo 9 vuotta :)

Synttärilahjaksi Papu taitaa päästä trimmiin, kun alkaa karva olla taas aika pitkää. Lisäilen vaikka kuvia sitten trimmin jälkeen. Ja lähdetään me metsälenkillekin vielä illalla, jos ei ihan hirveästi myrskyä.

Papun synttärit ovat olleet kohtalaisen myrskyisät ;) Pian aamulenkiltä kotiuduttuamme alkoi taivas mustua ja pian satoikin kaatamalla. Ukkosta ja salamointia oli kahteen otteeseen, kunnes päivemmällä rysäytti oikein kunnolla ja katkaisi sähköt. Samu sattui pitämään ulko-ovea raollaan samaan aikaan, kun pamautti vähän isommasti - ja Jojo sinkosi ulos ovesta! Se juoksi autokatoksen kohdalle ja sitten takaisin sisälle... Että ei se ainakaan pauketta pelkää, kun meinaa heti mennä listimään tuollaisen paukuttelun aiheuttajan...

Anssi Loponen soitti terveyskeskuksesta, kuten oli sovittu. Selitin hänelle tilanteen ja hän lupasi olla suoraan yhteydessä tähän päättävään kirurgiin ja tekevänsä parhaansa. Realistina ei kuitenkaan luvannut liikoja. Hän soitti vähän ajan kuluttua uudestaan, että kirurgin kanssa olivat sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä pitää minua jonottamassa kirurgin ja ortopedin juttusille ja sitten vielä magneettikuviin ja sitten vielä tähystykseen, joten heidän mielestään olisi parasta mennä suoraan tähystykseen ja sinne pääsisin niin pian kuin mahdollista. Hetken kuluttua soitettiin leikkausosastolta, että pääsen ensi viikon keskiviikkona leikkaukseen!!! Vihdoinkin! Uskomatonta! Tämä tuntuu kyllä jo ihan unelta, jota en meinaa uskoa todeksi. Kyllä minä kestän tämän jatkuvasti pahenevan kivun, kun tiedän, että pian se loppuu kokonaan (tai no, heti leikkauksen jälkeen varmaan olen kyllä tosi kipeä).