sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Käännöksiä ja takapalkkaa

Viikolla olemme harjoitelleet vain kotona, koska emäntään on iskenyt niin kova flunssa, että jätin suosiolla lauantain agilityn ja sunnuntain tokon väliin. Hyvä kun jaksaa puhua, saatika juosta ja hihkua samaan aikaan! Yskä on tällä hetkellä niin kova, että meinaa häiritä yöunta - kaikilta :( Toivottavasti alkaa pian helpottaa. Ei ole vissiin kovin hyvä vastustuskyky tällä hetkellä, kun olen joutunut syömään kaksi antibioottikuuria kuukauden välein ja nyt kun Samu sairastui, niin sairastuin tietysti taas minäkin.

"Harjoitusohjelmassamme" on tällä viikolla ollut kapulan nosto ja pito; käännökset; seisominen; kaukot; paikkamakuu ja takapalkka.

Kun Suti alkoi nostaa kapulaa, olen yrittänyt saada sitä pikku hiljaa pitämään kapulaa pitempää aikaa suussaan. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että se sylkäisee kapulan pois samantien, kun on nostanut sen. Eli pidennän palkkausaikaa. Kyllä se varmasti pian homman nimen hoksaa, kun on muussakin niin viksu.

Käännöksiä harjoitellaan edelleen ja hyvin jo sujuvatkin. Pian voisin siirtyä harjoittelemaan sivuaskelia. Esittelin käännöksiä Petrille ja näytti sen mielestä hienolta :)

Kaukoissa olemme ottaneet vaihtelun vuoksi kaikkia asentoja. Suti on seisomisesta vähän hämmentynyt, mutta tekee sen kuitenkin, joskin liikkuu eteenpäin! Alan käyttää tässä seuraavalla kerralla takapalkkaa!

Paikkamakuu-harjoitukset jatkuvat edelleen joka ruokailun yhteydessä sekä jättäessäni koiria yksin kotiin. Koska tällä viikolla on ollut kylmää, olen palkinnut Sutin jo siitä, että se menee maahan märkään tai kylmään maahan. Se tekee sen niin nopeasti, että haluan sitä myös siitä palkata. Tai olen käyttänyt takapalkkana ruokakuppia ja hetken paikkamakuun jälkeen, vapauttanut kupille. Suti on hienosti kontaktissa koko ajan eikä yritäkään vilkuilla kupille. Siinä minun pitääkin olla tarkkana, ettei pääse sinne koskaan ilman, että on hyvässä kontaktissa. Olen makuuttanut sitä eri mittaisia aikoja, palkannut heti jäämisen jälkeen, käynyt kauempana tai piilossa jne. Pitää muistaa olla monipuolinen. Palkkaan kuitenkin aina vasta, kun olen koiran rinnalla. Perusasentoon en ole sitä vielä alkanut käskeä. Sisällä olen pitänyt Sutia perusasennossa katsekontaktissa ja vapauttanut takana olevalle makupalalle.

Koulussa alkaa huomenna toinen jakso. Se vaikuttaa kiireisemmältä kuin tämä ensimmäinen, joten toivottavasti ehdin kirjata tänne ylös harjoituksiamme. Harjoitella pitää kuitenkin Sutin kanssa useasti, jotta edistys jatkuu. Ehkä jätän Facebookissa notkumista vähän vähemmälle ja keskityn olennaiseen ;)

ps. Otin Papunkin huoneeseen, jossa reenaan Sutin kanssa, että saamme olla rauhassa. Papu oli aivan täpinöissään, kun sai tehdä jotain :) Teetätin sillä kaukoja kaikkine asennonvaihtoineen vaikka miten pitkään ja se vain jaksoi ja jaksoi :D Kilpailu tekee hyvää! Ehkä sitä sitten kuitenkin voisi viedä johonkin vielä ennen joulua...

tiistai 23. lokakuuta 2012

Tokoilua

Sunnuntaiaamuna jälleen tokoilemassa Hangan lavalla. Tällä kertaa ohjelmassa jäävät liikkeet, luoksetulo ja estehyppy.

Jääviä harjoiteltiin kutakin asentoa niin, että kukin koirakko kiersi seuraavalle törpölle ja teki harjoituksen sen kohdalla. Sitten siirryttiin toisen törpön kohdalle. Kun oli kierretty kierros, tehtiin joku muu jäävien liikkeiden asennoista. Suti toimi ihan ok. Istuminen oli sille uusi juttu, mutta kyllä se senkin sitten nopeasti hoksasi. Seisominen on sille edelleen vaikeaa, joskin parantunut tosi paljon ja maahanmeno märkään maahan on todella haastavaa, mutta kyllä se maahan kuitenkin menee.

Luoksetulossa Jenni laittoi merkit 10m ja 20m kohdille. Halusin testata osaamistamme ja kokeilimme ensin 10m luoksetuloa ja jos se onnistuisi, 20m luoksetuloa. Ensimmäisellä kerralla Suti nousi tule-käskystä seisomaan setteriasentoon eikä lähtenyt tulemaan, toisella käskyllä nytkähti eikä tullut vieläkään, vaan vasta kolmannella juoksi kuin vimmattu :D Huvittava pikku ipana! Otettiin 10m sitten uusiksi. Tällä kertaa toinen harjoittelukoirakko otti IHAN VIERESSÄ luoksetuloa lintukoirien sääntöjen mukaan eli pillillä. Suti ei reagoinut vielä pilliin, mutta kun koira juoksi ihan sitä kohti emäntänsä luokse, ei sekään enää kestänyt vaan lähti koiran luo. Sanoin ohjaajalle, ettei vielä saa tehdä vastaavia häiriöitä meille, koska se vaikeuttaa harjoittelua. Jatkossa ei sitten haittaa, mutta nyt haluaisin, että alkeet oppisi kunnolla. Niinpä taas uusiksi. Nyt tuli hienosti ja teimme saman vielä 20m päästä ja upeastihan se tuli sinnekin! :) ALO-luokan luoksetulo-liike taitaa olla valmis.

Luin uusimmasta Canis-lehdestä (5/2012 Ohjaustyöskentely s. 43) takapalkan käytöstä esim. luoksetulon pysäytyksen harjoittelussa. Jutussa sanotaan, että tässä tavassa koiralla ei ole mitään tarvetta astua yhtään askelta kohti ohjaajaa, koska joutuu kuitenkin kääntymään takaisin. Jenni oli samaa mieltä. Juttelimme jo, miten voisin aloittaa ihan pelkästään takapalkkaharjoittelun niin, että olemme perusasennossa ja hyvästä kontaktista vapautan koiran takanamme olevalle namikipolle/palkalle.

Estehyppy meni jo sillä tavalla "hienosti", että Suti karkasi hyppäämään lähes joka kerta kun yritin lähettää sitä hypylle. Näin ollen palkkaaminen oli koko ajan myöhässä. Se myös hyppäsi kauas, mutta siirtyi vielä käskyn jälkeen monta askelta kohti estettä. Niinpä minun täytyy alkaa palkata sitä heittämällä pallo tai makupala ja sanoa pysäytyskäsky samaan aikaan. Eli alamme taas harjoitella pysähtymistä hypyn jälkeen.

Maanantai-illan sisäharjoittelu

Otin taas kapulan esiin ensimmäisenä, koska haluan, että Suti on innokas harjoittelemaan ja oppii tekemään liikkeen energisesti. Se alkoi nostaa kapulaa heti, mutta aloin vaatia siltä tällä kertaa oikeaa tapaa nostaa kapula: keskeltä eikä päästä. Tätä siis harjoiteltiin tämä ilta. Lisäksi lähetin sen "hakemaan" kapulan perusasennosta. Oli aika innokas siihen hommaan, joten en taida sitä enää jatkossa ottaa, vaan nyt keskitytään pitempiin pitoaikoihin ja liikkumiseen kapula suussa.

Harjoittelimme myös käännöksiä vasemmalle ja oikealle. Varsin lupaavaa on jo sekin :) Paikka tiivistyy myös koko ajan, joten tästä harjoittelusta on varmasti apua varsinaiseen seuraamiseenkin!

Lopuksi otettiin myös liikkeestä seisomista, joka kotioloissa tuntuikin yllättävän haastavalta. No, jatketaan harjoittelua.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Junamatkalla

Minä, Samu ja Suti matkustettiin eilen junalla Jyväskylään. Suti käyttäytyi hienosti eikä pelännyt mitään. Lemmikkivaunu oli lähes täynnä ja siellä oli kuuma, mutta Suti oli täysin rauhallinen ja haisteli vain välimatkan päästä vastapäistä samojedia ja vieressä matkustavaa kissaa. Kissan emännän laukku tosin meinasi kiinnostaa vähän liikaakin...

Kaupungissa kävelimme Jyväskeskukseen. Suti osasi kävellä hienosti kaupungillakin. Pulut taas kiinnostivat kuten pikkupentunakin :) Hain auton, jolla ajelimme pikalenkille Merjan ja sheltti Ruun kanssa. Mukavaa, kun koirat saivat veuhottaa ja emännät puhua reenaamisesta. Tavattiin myös kääpiömäyräkoiratyttö, jonka kanssa löytyi yhteiset leikit nopeasti.


Samu pelleilee :)


Räjähtänyt maalaiskoira lähdössä vähän kaupunkiin :) Remmi ja valjaatkin ainoat, mitä sattui vielä kaapista löytymään, kun kaikki muut olivat autossa ja auto Jyväskylässä...

Kivaa aksaa!

Tänä aamuna jälleen agilityreeneihin Laukaaseen. Papukin oli mukana ja lenkitin molemmat urheilukentän ympäri. Lähinnä juostiin, että lihakset lämpesivät kunnolla kaikilta. Oli aika viileä ilma kuitenkin. Papu sai olla vapaana, kun ei ollut ketään muita vielä liikkeellä. Varmasti Sutikin olisi voinut olla, mutta en vielä uskaltanut pitää molempia. Takki oli jo päällä, ettei odotteluaikana lihakset kylmene.

Teimme jo pienen radan pätkän: hyppy, putki pienellä mutkalla, hyppy, putki, hyppy, hyppy. Otimme sen ensin osissa lisäten aina jonkun uuden esteen mukaan, kun edellinen alkoi sujua. Suti suoritti koko radan toisella harjoituskerralla (välillä pidetään tauko). Se ei katsonutkaan minua vaan suuntasi aina suoraan seuraavalle esteelle ja kohti namikippoa! Minä juoksin tietysti rinnalla ja käskytin esteelle (että edes vähän näyttäisi siltä, että olen mukana touhussa ;) ).

Lopuksi kokeiltiin myös vinokeppejä ja puomin yhtä osaa.

On se lahjakas kaveri :)

torstai 18. lokakuuta 2012

Gimme five

Jos en ole vielä tarpeeksi aiemmin hehkuttanut Sutin oppimiskykyä, niin sanonpa vielä pari sanaa aiheesta ;)

Mehän harjoittelemme aika usein, lähes päivittäin, jotain pientä. Nyt ohjelmassa on ollut noutokapulan nostaminen, joka tosin etenee hitaasti, mutta varmasti. Paikkamakuu on parantunut mielettömästi tällä harjoittelutaktiikalla, että otetaan vain yksi harjoitus kerralla, mutta useita kertoja päivässä. Suti kestää jo Jojon ja Papunkin häiriöinnit.

Eilen otin Sutin kanssa myös käännösharjoituksia. Äkkiä se hoksasi idean, joskin paikka ei vielä ole kovin tiivis, mutta eiköhän se siitä ajan kanssa ja harjoittelun myötä tiivisty.

Sitten ajattelin, että nyt pitää vastapainoksi opetella joku uusi temppu. Mieleen tuli Petrin kommentti, ettei Suti osaa antaa tassua. Aloin harjoitella sitä niin, että pidin makupalaa nyrkissä ja nyrkkiä Sutin edessä. Joka kerta kun läpsäisi tassullaan kättäni, avasin käden ja se sai syödä makupalan. Kun tämä alkoi sujua muutaman toiston jälkeen, aloin pitää avointa kättä Sutin edessä ja pidin makupalat toisessa kädessä. Muutaman toiston jälkeen, ajattelin tempun olevan valmis, joten halusin kokeilla jotain vielä. Niinpä nostin käden pystyyn Sutin eteen. Se äkkäsi tarkoitukseni samantien, läppäsi kättäni ja niin hauska Gimme five -temppu oli valmis.

Halusin tietysti esitellä uuden tempun myös Samulle ja Petrille ja Jojo ja Papu olivat mukana. Suti teki tempun tehostetusti ja läppäsi molemmilla tassuilla kättäni :)

Päivitys klo 20.05: Nyt se sitten nostaa sen kapulan!! :)

tiistai 16. lokakuuta 2012

Sunnuntaitokoa Sutin kanssa

Oli taas tosi hyvät reenit Hangan lavalla. En voi vieläkään uskoa tätä, että minulla on noin huippuhyvä kouluttaja apunani, lyhyen ajomatkan päässä ja vieläpä ihan ilmaiseksi, kun koulutus sisältyy jäsenmaksuun.

Olen harjoitellut Sutin kanssa paikkamakuuta nyt niin, että makuutan sitä yhden harjoituksen kerrallaan, mutta useita kertoja päivässä (ruuan annon yhteydessä kaksi kertaa päivässä; kun jäävät yksin kotiin tai annan puruluun tmv.). Tuntuisi toimivan Sutin kohdalla hyvin. Paikkamakuu on parantunut huomattavasti ja voin jo mennä hetkeksi piiloonkin; Samu voi touhuta ympärillä tai Jojo tai Papu lähteä liikkeelle; tänään jopa sain antaa puruluut Jojolle ja Papulle ensin ja Suti pysyi paikallaan.

Kentällä otin siis vain yhden harjoituksen, jonka jälkeen vapautin. Pysyi hyvin.

Sitten harjoittelimme paikalla pysymistä eri asennoissa. Suti pysyy jo paljon paremmin ja voin kiertää sen joka asennossa.

Luoksetulo oli nopea ja iloinen, vaikka pysyinkin paikallani.

Estehypyssä näytimme, mitä Suti jo osaa eli osaa pysähtyä esteen taakse ja pysyy paikallaan siirtyessäni sen rinnalle. En ole vielä opettanut sitä perusasentoon menemiseen.

Lisäksi harjoittelimme perusasentoa ja sivuaskelia. Suti ei vielä osaa siirtää takapäätään, joten sain ohjeeksi harjoitella niin, että ohjaan ensin Sutin vähän peruuttamaan ennen kuin lähdetään siirtymään. Siirtymisen pitää myös olla riittävän iso, että koira ymmärtää, että sen ylipäätänsä pitää liikkua. Otan tämän nyt seuraamisessa tehoharjoitteluun, jotta saisin tiiviin paikan ja että Suti seuraisi minua, menin mihin suuntaan tahansa. Sivuaskeleet ovat luultavasti minulle vaikeampaa, joten olen jo harjoitellut niitä ilman koiraakin ;)

Kotona jatkoimme kapulannostoharjoituksia ehdollistamisen avulla. Eilen Suti jo otti kapulan maasta suuhunsa, mutta ei vielä nostanut!! Jenni kertoi kouluttaneensa entiselle mäyrikselleen noudon samalla tavalla parissa kuukaudessa, joten meilläkin on toivoa saada homma haltuun ennen joulukuun puolta väliä.

Pohdintoja ylemmistä luokista

Jäin katsomaan Voittaja- ja Erikoisvoittajaluokkia Varkaudessa. Oli tosi hyvä, että jäin. Kyselin paljon kilpailijoilta ja koitin imeä kaiken mahdollisen tiedon, mitä oli mahdollista saada. Nuo koirakot olivat niin taitavia, että homma näytti tosi helpolta, mikä ei tietenkään ole totta. Sellainen kuva minulle kuitenkin jäi, että kyllä varmaankin osaisin nuo liikkeet opettaa, mutta meidän osaamisen ja menestyksen ratkaisee se, miten paljon harjoittelemme ja miten tarkka olen ja miten mielenkiintoisina osaan pitää harjoitukset. Mielenkiintoiseksi luokat tekee myös se, että koiran virettä pitää osata kontrolloida. Koiran pitää olla nopea ja korkeassa vireessä, mutta toisessa liikkeessä perään rauhallinen ja tarkka. Se voi olla haastavin osuus Sutin kanssa.

Mitä sitten voisimme jo harjoitella? Merkkiä olemme jo harjoitelleet. Ruutunauhaa on nyt hankittu, joten ruutua voimme aloitella. Kannattaa jatkaa jäävien harjoittelua niin, että tähtään niillä ylempiin luokkiin eli alan harjoitella niin, että kierrän koiran ja että koira osaa tehdä ne missä järjestyksessä tahansa ja peräkkäinkin. Olemme tässä jo ihan hyvällä alulla.

Kun saamme noudon kuntoon, aloitetaan harjoittelu metallinoudolla sekä ohjattu nouto. Tunnaria olisi hyvä myös vähän jo aloitella. Ohjattua noutoa voimme varmaankin alkaa harjoitella niin, että ohjaus tulee selväksi. Namikipolla? Tunnari voisi tulla ohjelmaan keväällä tai kesällä.

Ylemmissä luokissa seuraamisen PITÄÄ olla HYVÄÄ, joten perusteiden pitää olla kunnossa eli ÄLÄ HOSU eteenpäin tässä. Harjoittele käännökset ja sivuaskeleet jo nyt ja harjoittele ne hyvin.

Luoksetulon otan varmaankin luokka kerrallaan. Katsotaan miten se toimii. Vielä en tiedä, miten lähden harjoittelemaan, joten se saa jäädä mietintään. Voittajassa ja EVL:ssä pysäytysjärjestys on kuulemma sama (lähdetään makuusta, seiso, maahan), mutta matka pitenee EVL:ssä.

Kaukot on myös syytä opetella kunnolla. Matka kasvaa Voittajassa ja EVL:ssä jo 10 metriin. Suti osaa jo yllättävän hyvin istu-maahan-vaihdot lyhyestä matkasta, joten kyllä se siitä sitten lähtee sujumaan, kun kertyy harjoituskertoja. Taidan tehdä Sutin kanssa niin, että harjoittelen jo kaikkia asentoja niin ei tule liian tylsää ja AVO:ssa voi tuntua ihan helpolta, kun vaihtoja on niin vähän.

Olipas siinä jo paljon harjoittelukohteita... Into on kova ja koiran oppimiskyky motivoi niin paljon, että toivottavasti into myös jatkuu.

Toko Varkaus 13.10.

Jep. Tulipahan käytyä. Jälkeenpäin sain kuulla, että oli kansainvälinen epäonnistumisen päivä, joten se selittänee kaiken. Linkki: http://epaonnistumisenpaiva.fi/manifesti-2012/

Ärsytti jo valmiiksi lähteä, joten kaipa se epäonnistuminen johtui hyvin pitkälle siitä. Tuomarina oli taas Katja Rautiainen, jolla ollaan nyt oltu jo ties miten monta koetta. Oli tullut tuomarimuutos eikä muut kuin EVL-koirat saa perua sen takia. Tarjosivat kyllä vaihtoa ensi kuun kokeeseen, mutta se oli minulle niin huonosti sopiva päivä, ettei sekään käynyt.

Paikkamakuussa Papu meinasi ennakoida maahanmenon, pysyi hienosti, mutta sitten taas istumaan nouseminen oli hidas. Siitä kasi.

Seuraaminen oli tosi hyvää. Tuomari sanoi, että miten hänellä olisi sellainen kuva, että ollaan menty huonomminkin ;) Siitä kasi.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä. Jäi taas seisomaan :( eli nolla.

Luoksetulossa pysähtyi toisella, mutta minun olisi pitänyt antaa toinen käsky nopeammin. Kävi myös haistamassa takanani olevia agilityesteitä, joten siitäkin sitten nolla.

Seisominen seuraamisen yhteydessä onnistui, mutta olisi ilmeisesti saanut olla nopeampi tai jotain. 6,5.

Karkasi noutoon, joten nollille meni. Hieno nouto kyllä oli ;)

Kaukoissa nousi ensimmäisellä ja meni maahan, mutta ei enää noussut sen jälkeen. Siitä kutonen.

Estehyppy on ollut meidän varmin liike melkein aina. Hyppäsi hienosti ja istui hienosti, mutta kun annoin tänne-käskyn, kiersi esteen ja tuli hienosti rinnalle. Jep. Nollille meni sitten sekin.

Kokonaisvaikutuksesta saimme kuitenkin ysin, koska ilmeisesti tuomarin kävi meitä jo ihan sääliksi eikä tuossa vaiheessa enää ole mitään merkitystä mitä antaa... Kehui kyllä, että kivannäköistä tekemistä tai jotain, mutta että vähän vielä tarkkuutta pitäisi reenata :D

Olen tässä nyt koittanut miettiä, vienkö Papua enää mihinkään kokeeseen. Jotenkin ollut motivaatio hukassa lauantain jälkeen.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Sunnuntain viettoa

Sunnuntai alkaa meillä nykyään perustottelevaisuuden parissa Hangan lavalla. Ihanaa, kun saa lähteä reeneihin vasta 10 minuuttia ennen niiden alkua :) Kouluttajana toimii Jenni Edelmann, jolta olen oppinut jo todella paljon! Häntä voisin pitää yhtenä parhaista toko-kouluttajista, jotka ovat minua kouluttaneet.

Seuraamisharjoitus oli kartioiden pujottelu. Sutia kiinnosti jokin haju maassa harmittavan paljon.

Otimme paikkamakuuta. Opin, että teen jatkossa Sutin kanssa vain lyhyitä harjoituksia, joissa harjoitus päättyy palkkaamiseen. Jos käyn palkkaamassa välillä tarkoituksenani, että liike jatkuu, Suti nousee kuitenkin ylös. Niinpä tulin siihen tulokseen (Jennin esimerkkien avustamina), että otan useita harjoituksia päivässä, mutta vain yhden kerrallaan. Matkaa, aikaa ja paikkaa pitää vain vaihdella.

Toinen harjoitus oli ruutu. Emme ole sitä ennen ottaneet. Targetin idea oli Sutille vielä vähän outo, mutta kyllä se ruutuun saatiin menemään. Alan opettaa sille targettia ja kun saan ruutu-nauhaa, myös ruutuun menoa.

Merkin harjoittelu aloitettiin torstaina. Suti oppi sen idean 5-10 minuutissa. Ensin palkkasin sitä kun se vilkaisinkin merkkiä. Kun se koski nenällään merkkiä, sanoin "merkki" ja kehuin ja palkkasin. Pari kertaa se ihmetteli, että mistä tässä on kyse ja alkoi tarjota maahanmenoa ym. mutta hoksasi yllättävän nopeasti. Joidenkin onnistuneiden toistojen jälkeen, otin Sutin noin metrin päähän merkistä ja sanoin "merkki". Jälleen pari kertaa ihmettelyä, sitten epäröivä liikkeellelähtö ja lopulta innokas merkille meno! Tuo ipana yllättää minut joka kerta!

Torstai-iltana aloin myös ehdollistaa Sutia kapulaan. Sutin pitäisi joulukuun puoleen väliin mennessä pitää kapulaa ainakin suussaan, joten toivotaan, että harjoittelu alkaa tuottaa tulosta.

Lopuksi vielä luoksetulo. Suti odotti paikallaan hienosti. Otin karkuunjuoksuna, vaikka Jenni sanoikin, että Suti lähti nopeasti jo pelkästä käskystä, mutta näin vahvistui nopea luoksetulo vielä entisestään.

Liikkeestä seisomista olen nyt harjoitellut aika paljon. Teen niin, että pysäytän kädellä ja annan namin samantien samalla kädellä. Näyttäisi toimivan. Toivottavasti käsiliikkeestä pääsee myös eroon. Toisaalta eihän minun tarvitse enää maahanmenossakaan antaa käsimerkkiä...

ALO:n estehyppy alkaa olla valmis! Suti pysähtyy seiso-käskyllä esteen taakse ja odottaa hyvin paikallaan vaikka liikkuisin miten.

Papu pääsi myös tokoilemaan. Kävin sen kanssa AVO:n liikkeet läpi. Se oli ihanan innokas. Kun se on oikein innokas, siltä vähenee se viimeinenkin tarkkuus... Niinpä jännityksellä odotan, miten ensi lauantain kokeessa mahtaa onnistua tänään ongelmia tuottanut luoksetulon pysäytys.

Iltapäivällä otin molempien kanssa vielä jotain pientä.

Iltaruokaa antaessani Suti näytti jälleen oppimiskykynsä. Olen laittanut sen nyt aika monena ruoka-aikana peruuttamaan ja menemään siitä suoraan maahan. Tänään se riensi suoraan terassilta alas kivetykselle (josta aina aloitan liikkeen, ettei telo itseään terassilla) ja lähti peruuttamaan kovalla vauhdilla märälle nurmikolle ja veti maahan. Ja minä olen samaan aikaan vasta tulossa terassilla enkä ehdi antaa sille yhtään käskyä. :) Pitää varmaan alkaa harjoitella jotain uutta juttua ruoka-aikaan ;)

Me mennään taas agiliitoa - ja lujaa!

Suti pääsi Laukan agilityn alkeiskurssille ja se alkoi eilen. Muut kurssille osallistujat ovat jo yli 2-vuotiaita... Ollaanko me edes oikeassa paikassa?

Hyppyjä alettiin harjoitella niin, että hypyn toisella puolella oli namikippo. Koira jätettiin hypyn taakse, siirryttiin itse hypyn toiselle puolelle ja annettiin koiralle lupa hypätä. Suti oli tästä aivan innoissaan. Se hoksasi heti homman nimen ja suuntasi suoraan kipolle eikä katsellut minua yhtään. Odotti kyllä hienosti lupaa lähteä liikkeelle. Suti odotti käskyn alla lupaa eikä sitä tarvinnut pitää pannasta kiinni.

Minun pitää muistaa jatkossa, että en anna lupaa lähteä, jos Suti lähtee liikkeelle ennen käskyä (tapahtui kerran ja kävin laittamassa takaisin istumaan, vaikka sekunnin sadasosan ehdin jo miettiä että annan tulla - siitä se sitten olisi alkanut, se karkailu) ja että annan luvan sitten, kun se katsoo estettä.

Teimme useassa erässä harjoituksia ja lopulta Suti nökötti jo neljän hypyn takana. Juoksimme TÄYSIÄ, minä vaihtelin puolta, jolta "ohjasin". Pikku-ipana selvisi tästä radanpätkästä enemmän kuin mallikkaasti! Namikipon voima oli todella voimakas :D

Otimme myös suoraa putkea, johon lähetin vähän vaikeammista kulmista, kun suoraan juokseminen alkoi niin nopeasti sujua (meillä on kotona lyhyt lasten putki, jota Suti on juossut ihan pienestä asti). Sain juosta ihan tosissani, jos meinasin olla samaan aikaan toisessa päässä.

Lopuksi vielä totuteltiin renkaaseen. Paras keino oli harjoitella niin, että minä ja kouluttaja kutsumme Sutia hyppäämään rengas edes takaisin. Namikippoa ei voinut hyödyntää, koska Suti meinasi silloin mennä renkaan ohi.

Sunnuntai on mennyt etureisiä ja pohkeita valittaessa. Olisi pitänyt lämmitellä itsensäkin paremmin. Suti lämmitteli itsensä juoksemalla Wilman kanssa. Sen siis huomasin, että on syytä alkaa kiinnittää huomiota omaankin lämmittelyyn ja alkaa kuntoilla/harjoittaa nopeutta. Sutin kanssa mennään vielä lujaa, jos minä vain pysyn perässä enkä hidasta menoa.

Meillä oli ihan älyttömän kivaa! Kyllä tuntuu mahtavalta päästä taas agilityn pariin monen vuoden jälkeen. Suti tuntui syttyvän hommaan heti. Se jopa kiihtyi, kun näki muiden menevän radalla.