lauantai 11. lokakuuta 2014

Rally-toko, Kuopio 11.10.2014

Koiraurheilu aiheuttaa äärimmäisiä tunteita: koin tänään kokeessa suuren pettymyksen ja pian perään yhden koiraharrastuselämäni suurimmista yllätyksistä.

Halli oli tunkkainen ja ahdas. Siellä oli keinonurmipohja, jota tuntuivat kaikki koirat mielellään haistelevan. Halliin ei saanut mennä koiran kanssa ennen kuin oli itse seuraavana vuorossa eli edellisen koiran suorituksen ajaksi. Yleisöä ja muuta väkeä oli niin paljon, että pelotti koirankin puolesta, ettei jää jalkoihin. Ei kovin kivat lähtökohdat meille :(

Koe meni minun mielestäni täysin penkin alle! Me ei osattu mitään ja Suti vain haisteli maata. Treenikaverini sanoi, että hienoltahan se näytti, seuraaminen oli oikein nättiä ja koira teki liikkeet niin kuin pitää. Ai jaa... Ei kyllä tuntunut yhtään siltä...

Kävin masentuneena hakemassa kisakirjan pois, kun niitä jaettiin ennen kuin kolmas ALO-luokan ryhmä aloitti. Ajattelin häipyä vähin äänin paikalta häntä koipien välissä.

Kun näin tuloslapun, meinasin pudottaa leukani: olimme saaneet 81/100 pistettä!!! Tuomarin (Minna Hillebrand) täytyi olla tosi kiltti, mutta kai me sitten taidettiin jotain osatakin :)

Näin on sitten tämäkin laji korkattu ja ei muuta kuin jatketaan treenaamista ja kohti uusia kokeita! ;)

perjantai 10. lokakuuta 2014

Meidän lemmikit

Marsu ulkoilemassa.

Jojo näyttää jo niin vanhalta :(

Papulla on jo partakin ihan valkoinen. Tässä kuva siistimisen jälkeen, kun otin jalkakarvatkin alas. Vasemmassa alakulmassa valotuksessa puhkipalanut Aten olkapää.

Koiraveljekset.

Sutista treenikuvia

Suti tulossa pujottelusta. Aika tiukka katse...

Komee alastulokontakti :)

Liikkeestä seisominen, vaikka eihän tässä kuvassa liike näy...

Pyörähdystemppu. Korvat ja parta lepattaa :)
 

Pujottelusta palkalle, aika vauhdikkaasti.

Rally-toko-viimeistelytreeniä

On jäänyt pari edellistä rally-toko-kertaa Pieksämäellä välistä, kun miehen työajat ovat olleet niin hankalat enkä pysty treenaamaan kunnolla, jos lapset ovat mukana. Tämähän ei tietenkään ole mitenkään hyvä asia tulevaa koetta ajatellen... Mutta olen koittanut kompensoida tappiot laadukkaalla treenillä kotipihassa.

Olen keskittynyt viimeisen viikon aikana erityisesti seuraamiseen ja erilaisiin käännöksiin. Ympyrä vasempaan on ollut meillä aika huono, joten olen nyt panostanut siihen. Olen keksinyt siihen pari kikkaa, joilla saatan saada liikkeen suoritettua ihan hienosti. Minun pitää ottaa Suti parempaan kontaktiin ennen liikkeen aloittamista ja saada se hidastamaan vauhtia, jotta se ei jää jalkoihini. Niinpä olen vähän ennen liikkeen aloittamista antanut sivu-käskyn ja taputtanut tiuhempaan vasemmalla kädellä reiteeni. Silloin se ihan kuin "kokoaa itsensä" ja hidastaa vauhtiaan, jolloin sen paikka on vähän taaempana. Välillä Suti jo tekee liikkeen kuten sen haluaisin eli niin, että se vähän niin kuin peruuttaa koko ajan hakiessaan perusasentoa, eikä kuitenkaan istu.

Toinen, mitä olemme treenanneet on ollut sivuaskel oikealle. Sehän on rally-tokossa erilainen kuin tokossa, joten sen opettaminen minulle on ollut ihan yhtä tärkeää kuin koiralle. Liike ei siis pysähdy missään vaiheessa, ohjaaja ottaa askeleen oikealle ja koiran pitää tulla mukana. Tässä olen hyödyntänyt samaa reiteen taputtamista merkiksi.

Lisäksi olemme harjoitelleet erilaisia liikkeitä, joissa tarvitaan kartioita. Niitä tietysti eri vauhdeilla ja eri suuntiin. Välillä meinaa itselläkin mennä pää pyörälle... Ja tietysti 1+2+3 askelta peruuttaen -liikettä ja 1+2+3 askelta eteenpäin -liikettä.

Toivotaan, että tämä viimeistelytreeni ei ole ainakaan pilannut kaikkea ja että kokeeseen menee innokas ja osaava koira ja tarkka ja keskittynyt ohjaaja.

Tokoa!!

Pari viikkoa sitten sain taas kipinän tokoon ja sitä hiillosta pitää nyt ehdottomasti pitää yllä! Niinpä olemme treenanneet myös AVO:n liikkeitä.

Iinan ohjeet noutoon tuntuvat toimivan meillä loistavasti! Suti pitää jo kapulaa rinnalla niin kauan, että liikkuri antaisi jo käskyn ottaa kapula suusta :) Hienoa edistymistä - ja nopeasti! Sutilla on myös noutoon ihan toisenlainen into kuin ennen, se jaksaa useita toistoja ilman kyllästymistä! Piakkoin alan harjoitella kunnolla kapulan luovutusta. Pari kertaa sekin on jo onnistunut. Silloin olen taivuttanut kroppani suoraan eteenpäin ja ottanut kapulan vasemmalla kädelläni.

AVO:n hyppyä ollaan tietysti myös treenattu. Alkaa olla jo kisavalmis. Tähän päälle välillä otettu myös hyppynoutoa. Sekin alkaa olla valmis liike, jahka saadaan luovuttaminen kuntoon!

Kaukoja välillä välipalkoilla, välillä ilman palkkaa tai jopa kokeenomaisesti. Sujuuhan se, vaikka välillä, jos maa on märkä tai kylmä, maahanmeno on hidas.

Luoksetulon pysäytykseen keksin tänään ratkaisun valumiseen. Aloin käyttää käsimerkkiä! Suti pysähtyy kuin seinään kun luulee, että lentää makupala tai pallo :)

Että pitääköhän tässä ihan alkaa katselee toko-kokeita talvelle? ;) Rally-toko-kisoihin pääsemme seuraavan kerran (tämän Kuopion kisan jälkeen) vasta ensi vuoden puolella, kun Jyväskylän kisa oli täynnä. Nyt olen toivottavasti ajoissa liikkeellä ja saan meidät mukaan, kun lähiseudulla pidetään kisoja.

Agilitya

Viime sunnuntain treeneissä otettiin putkirallia, eli koira piti saada putken kauimmaisesta päästä toiseen vieressä olevan putken kauimmaiseen päähän. Rata jatkui näiden suorien putkien toisessa päässä. Se olikin yllättävän vaikeaa! Harmi, että agilityssa harvemmin otetaan edellisen kerran kertausta kuten tokossa kannattaa tehdä. Tekisi meinaan hyvää, jos tehtäisiin samantapainen harjoitus vähintään kahtena kertana peräkkäin. Nyt halusin harjoitella myös edelliskerralla vaikeaksi osoittautunutta "päällejuoksua", jota en muistanutkaan treenata kotona viikolla. Sujuihan se meiltäkin, kun keskityin kunnolla.

Trimmausta

Siistin Sutia ja trimmasin Papun eilen. Papulla oli ihan hirveän paljon pohjavillaa!! Se on lisääntynyt iän myötä tosi paljon. En tajua, mistä johtuu: iästä, ruokinnasta, vitamiinin puutoksesta, jostain muusta, mistä? Papu pitää ensin karstata läpi monta kertaa ja karsta on ihan täynnä pohjavillaa. Sitten vielä kammata ja vetää pohjavillaveitsellä, jotta on edes jotain mahdollisuuksia saada karva irti ilman kipua.