maanantai 28. marraskuuta 2011

Kiirettä pittää

Tämä viesti jäi muokkaus-tilaan tekstin julkaisemisen epäonnistuttua. Julkaisen sen kuitenkin nyt sellaisenaan.

Apua! Joulukuu alkaa tällä viikolla ja päivityksiä ei ole kuulunut moneen kuukauteen. Olen ollut koulun takia niin kiireinen, että kaikki ylimääräinen on saanut jäädä. Tänään alkoi viimeiset kolme viikkoa ennen joululomaa ja kyllähän tuota tekemistä vain edelleen tuntuu riittävän.
Mutta koirat! Temppuilu sisällä on jäänyt, koska olen ollut iltaisin niin älyttömän väsynyt. Sen sijaan olen temputtanut koiria vähän metsälenkkien yhteydessä: Jojo osaa hienosti peruuttaa takajaloillaan seisten ja läpätä etujaloilla käteeni, Papu on harjoitellut voittajan kaukoja eli istu-maahan-seiso, peruuttamista ja kurre-asentoa.

Eilen tein koirille etupihan nurmikolle makkararuudut (jossa tosin oli vain kuivanappuloita) molemmille. Koirat nuuhkuttivat niitä varmaan vartin ja olivat sen jälkeen hyvin tyytyväisiä. Jojokin pysyi hienosti ruudussa koko ajan: jos nenä meni reunan yli, palasi nopeasti takaisin.
Elämämme on ollut kaikin puolin niin tylsää, että turha siitä on edes mitään kirjoittaa. Metsässä pääsemme käymään päivittäin vähintään kerran, koska koulutunnit ovat pääosin iltaisin. Työpäivinä aikataulu on tosi tiukka ja silloin koirat joutuvat jäämään ilman metsälenkkejään. Onneksi vieraat, isot koirat eivät ole enää hyökkäilleet päällekään, niin olemme saaneet kulkea rauhassa, joskin silmät selässä edelleen.

Kävin koulukaverini kanssa HOT:n tokokoulutuksessa Hollolassa viime lauantaina. Sain jälleen hyviä vinkkejä koirankoulutukseen, vaikka olinkin vain kuunteluoppilaana. Oli helpottavaa kuulla, kun Oili Huotari sanoi, että toko-koira on parhaimmillaan 7-vuotiaana. Meillä ei ole siis vielä ollenkaan peli menetetty. Pitäisi vain käydä niissä kokeissa...