tiistai 26. tammikuuta 2010

Etsitään esineitä

Ylökk järjesti esine-etsintäluennon, jonka veti Mia Sandelin. Osallistuin aktivointiryhmään, jossa ei ole kisatavoitteita (käppänällä ei ole pk-oikeuksia), mutta halutaan opettaa koiralle uusia juttuja. Luennon jälkeen harjoittelemme kotona ja parin viikon päästä mennään kokeilemaan hommaa käytännössä.

1. harjoitus, 24.1.
Heitin sukkaa pari kertaa sisällä ja kehotin hakemaan. Papu hakee innoissaan ja tuo tohkeissaan, välillä pudottaa, välillä antaa sukan käteen. Palkkana kehut.

Sukka mukaan lenkille. Pudotin kaksi kertaa jälkeemme. Olin hämmästynyt: "Voi ei, nyt se putosi jonnekin! Papu hae!" Papu lähtee etsimään nenällä, näkee pian mustan sukan lumisella kävelytiellä ja juoksee vauhdilla hakemaan; tuo hienosti, mutta pudottaa eteeni. Palkkana kuivamuonanappuloita ja isot kehut.

2. harjoitus, 25.1.
Vein käytetyn tunnarikapulan makuuhuoneeseen viltin alle lattialle. Papu odotti aulassa. Annoin hae oma -käskyn perusasennossa. Lähtee nopeasti, nenä käy jo juostessa. Kiertää vilttiä, kaivaa kapulan esiin. Tuo hienosti, luovuttaa anna-käskyllä. Palkkana kehut.

Vein kapulan nurkan taakse villatakin alle. Lähtee nopeasti. Nenä käy. Kiertää takkia. Lopulta haukkaa kiinni kapulaan takin läpi ja tuo myös takin mukanaan :D Palkkana kehut.

3. harjoitus, 26.1.
Lenkillä pudotin avaimenperäheijastimen mutkan taakse jälkeni rinnalle. Oli sattunut tippumaan lähelle penkkaa ja peittymään aika hyvin lumellakin niin ettei kovin helposti näkynyt. Kävelimme parikymmentä metriä eteenpäin, kun totesin Papulle: "Oho, nyt se putosi. Mennään etsimään. Hae!" Papu lähti höösäämään edes takaisin tiellä, kävi haistamassa kaikkea, mikä pilkisti lumesta. Onneksi olin pudottanut esineen mutkan taakse. Yhtäkkiä se otti hajun maasta (huomasin, että se oli minun kengänjälkeni) ja lähti seuraamaan sitä tarkasti. Pian olimmekin esineen kohdalla, jonka se poimi nopeasti suuhunsa ja toi minulle. Kyllä olin riemuissani ja kyllä sitä oli Papukin! :)

Olen kuulemma tietämättäni harjoitellut jotain muuta osiota palveluskoirakokeesta, mutta ei se haittaa, sillä tästä taidosta meillä on todennäköisesti eniten hyötyä käytännössä.

Nyt aletaan harjoitella kanttarellien etsintää.

Fysioterapiassa

Viikonlopun aikana Papu osoitti paranemisen merkkejä hyppäämällä useita kertoja sohvalle. Se ei kuitenkaan ollut ainakaan merkki paranemisesta, selvisi tutkimuksissa.

Käytin eilen Papua Elina Karhumäellä fysioterapiassa. Papu antoi käsitellä oikean puolensa hyvin, mutta vasen puoli oli niin kipeä, ettei kääntyi jatkuvasti selälleen. Lannerangassa muistaakseni nikama 2 oli hieman siirtynyt jo pois paikaltaan lihasjumijen takia. Onneksi käsittely onnistui ja toivon mukaan nyt olo on alkanut helpottaa. Elina kyllä varoitteli, että pari päivää koira on tosi kipeä, mutta sitten kääntyy parempaan. No, Papu vanha sissi, ei ole valittanut tänään mistään.

Saimme jumppaohjeita, joiden noudattaminen alkaa parin päivän päästä. Kuukauden päästä voi mennä agilitykentälle ottamaan hyppyharjoituksia ja vaikka keppejä, mutta ei todellakaan vielä pitkään aikaan koko rataa.

Ja jotta elämä ei vain olisi liian helppoa, Papu sairastui kennelyskään!! Nyt köhii välittömästi, jos kiihtyy vähänkin, eli kun tulen kotiin, kun lähdemme lenkille, kun vetää remmissä, kun yritin opettaa tunnaria jne... Eli nyt alkaa täydellinen lepo ainakin viikoksi.

Lisäys 27.1.
Ihmettelin ääneen, miten Papu makasi niin luottavaisena Elinan käsittelyssä. Hän totesi, että se johtuu siitä, että koira luottaa omistajaansa ja suhde on kunnossa. Ei kuulemma aina ole samanlaista. Minä kun ajattelin koiran tietävän, että käsittely helpottaa oloa. Kiva kuulla vieraan ihmisenkin suusta, että suhteemme kuitenkin on kunnossa. Itse en koe onnistuneeni koiranomistajana kovin hyvin, kun Papu on joutunut niin paljon sairastamaan viime aikoina. Olen syyttänyt itseäni, olisinko voinut tehdä jotain toisin jo etukäteen...

maanantai 18. tammikuuta 2010

Tokoilua Best In -areenalla

Osallistuin Best In -areenan avajaispäivän toko-koulutukseen Papun kanssa. Kouluttajana toimi Päivi Männistö. Kävimme läpi AVO:n liikkeet kokeenomaisesti, paitsi hypyn Papun selän säästämiseksi. Päivi kommentoi liikkeiden välillä, mitä voisimme parantaa ja kehittää.

Tällä kertaa seuraaminen oli paljon parempaa kuin pari viikkoa sitten. Sitähän me harjoittelimmekin viime tiistaina aika paljon: pentuseuraamista, käännöksiä erityisesti vasempaan, hyvää kontaktia myös ensimmäisellä askeleella jne. Kertausharjoitukset olivat siis tehonneet.

Liikkeestä maahanmeno onnistui hyvin.

Luoksetulon pysäytyksen otin ensimmäistä kertaa ihan oikeana liikkeenä. Papu mietti hetken käsimerkin jälkeen ja liikkui monta askelta ennen kuin pysähtyi kuin seinään :/ Pitää jatkaa harjoittelua vain, ei siinä muu auta.

Liikkeestä seisominen oli taas huono: hilaamista perässä :( Pitää jatkaa tämänkin hiomista. Päivi neuvoi heittämään lelun käskyn jälkeen sekä tekemään liikkeestä hauskan leikin. Kesti kyllä hyvin paikallaan, kun siirryin taakse ja sieltä sivulle.

Kaukot olivat loistavat! Menin kuuden askeleen päähän ja Papu pysyi hyvin paikallaan istumaan nousuissa. Ensimmäisessä maahanmenossa se katseli juuri toisessa kehässä tapahtuvaa häiriötä, kun annoin käskyn, eikä siten totellut ensimmäisellä käskyllä. Mielestäni tosi hieno suoritus silti!

Nouto tehtiin nyt ensimmäistä kertaa kokeenomaisesti. Päivi kehui, että oli tosi hyvä suoritus ja tuntui vähän yllättyvän, kun kerroin, että oli vasta ensimmäinen kerta, kun heitin kapulan noin pitkälle ja Papu suoritti liikkeen kokonaan. Papu lähti noutamaan innokkaasti ja vauhdikkaasti ja tuli reippaasti takaisin hienosti rinnalle ja luovutti kapulan käskystä :)

Takakautta rinnalle siirtyminen on alkanut muuttua koko ajan leveämmäksi, joten Päivi ehdotti, että opettaisin Papun tulemaan rinnalle suoraan edestä. Pitää kokeilla, miten se onnistuu. Papu siis kiertää takaani pitkän lenkin, vaikkakin perusasento on hyvä.

Lopuksi otimme vielä paikallamakuun. Halusin käyttää tilaisuutta hyväksi ja harjoitella uudessa paikassa niin, että menen ulos hallista. Papu kesti sen hyvin: oli ollut rauhallisesti paikallaan, joskin oli seuraillut pää pyörien ympärillä olevaa hälinää. Olimme ulkona ehkä puoliminuuttia, koska vieruskaverin koira ei välttämättä olisi kestänyt koko aikaa. Tosi hyvä harjoitus kuitenkin!

Eli käännöksiä vasempaan, rinnalle siirtymistä ja liikkeestä seisomista täytyy vielä hioa, muuten AVO:n liikkeet ovat tosi hyvällä mallilla ja uskoisin, että olisimme jo tuollakin suorituksella saaneet 1-tuloksen.

Nyt pitää vain saada Papun selkä kuntoon, että päästään tosissaan miettimään kevään kokeita.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Papun hieronta

Eilen käytin Papun Kivimäen Riitalla hieronnassa. Vasen takajalka, jota on aristanut oli jännittynyt sekä oikean etujalan lapa. Niskassa oli jonkin verran jäykkyyttä. Pahin paikka kuitenkin oli odotetusti selkä ja erityisesti lanne.

Papu antoi hieroa tosi hyvin ja rentoutui kiitettävästi käsittelyssä.

Taisi hieronta vähän helpottaa, sillä Papu hyppäsi tänään jo yhden kerran sohvalle.

Uusi hieronta on sitten Lundanin Tiinalla reilun viikon päästä.