perjantai 30. syyskuuta 2016

Motivaatiota hajun etsintään

Seuraavat pari viikkoa olikin Sutin kanssa rauhallisempaa. Kävin kahden viikon aikana neljä kertaa Joensuussa luennoilla, kerran Hämeenlinnassa koulutuksessa ja kerran Kuopiossa tentissä. Huh huh, siihen on vielä lisättävä luennoille liittyvien tehtävien teot. Olihan siinä puuhaa...

Samaan aikaan jouduimme jälleen antamaan Jojolle särkylääkettä viikon ajan. Meni monta päivää ennen kuin särkylääke alkoi parantaa Jojon oloa :( Onneksi nyt lääkkeen annon lopettamisen jälkeen, se on jälleen ollut ok. Kyllä tässä vähän sellainen olo on, että lähtö voi tulla koska tahansa ;(

Onneksi Samun pianotunnin ajan maanantaisin on hyvä treenata hetki Sutin kanssa. Seurakuntakeskuksen pihassa on sopivasti häiriötäkin, kun ohi kulkee, pyöriä, autoja, kävelijöitä ja koiria. Toissa viikolla treenasin rallya ja tokoa. Tein pienen radan pätkän, jossa kylttitelineiden virkaa ajoivat erilaiset autosta löytyneet esineet. Harjoittelimme innokasta radalle lähtöä. Alkaa toimia! Harjoittelimme radalla erilaisia meille vaikeimpia kylttejä, kuten sivuaskeleita kyltin jälkeen, pyörähdystä oikealla paikalla, istu-seiso-kierrä koiran ympäri -kylttiä ja kartioiden kiertoa. Lisäksi erilaisia käännöksiä. On ne helppoja silloin, kun Suti on hyvin kuulolla! Ei meillä kylttien suorittamisessa ole mitään ongelmia, jos saan Sutin pysymään kontaktissa. Lisäjuttuna otin koko radan kaikkine samoine temppuineen koiran ollessa oikealla puolella. Jes, onnistuu! :)

Tällä viikolla olen ollut Sutin kanssa taas aktiivisempi. Maanantaina aloimme harjoitella NoseWorkissa sellaista, että laitoin laatikoihin makupalat houkuttamaan kohteille menoa. Alkoi nopeasti tuottaa tulosta! Itse asiassa tiistaina jo ajattelin, että taitaa olla parempi vähentää palkkaa laatikoista, koska Suti nuohosi kaikki laatikot ensin tyhjiksi ja kävi ne vielä kerran tai pari läpi, ennen kuin ilmaisi hajun! Kun laatikot oli alunperinkin tyhjiä, Suti ilmaisi hajun heti. Niinpä teemme jatkossa niin, että lisään makupaloja laatikoihin, jos siltä alkaa etsintämotivaatio taas laskea.

Maanantaina treenasimme illasta jälleen tokoa, rallya ja noseworkia. Lähinnä seuraamista, kontaktia, hyvää fiilistä, onnistunutta lähtöä ym. Jatkoimme aamulla aloittamaani namien etsintää laatikoista -harjoitusta erilaisissa ympäristöissä.

Keskiviikkona meillä oli porukan kanssa treenit Niemisjärvellä. Tein meille sielläkin hajuharjoituksen, jossa hyödynsin häiriökoiria. Laitoin vain viisi laatikkoa, koska halusin vähän helpottaa harjoitusta, kaikkiin makupalat, kierrätin häiriökoiria laatikoiden ympärillä niin, että niiden hajua jäisi maahan paljon. Halusin testata, lähteekö Suti edelleen jäljestämään vai onko kohteiden etsintä sille jo motivoivampaa. Ei ollut mitään jäljestämisongelmia! Se juoksi heti kohteille ja etsi, mutta kävi vielä tyhjät laatikotkin läpi, ennen kuin ilmaisi hajun. Kun jätin laatikot tyhjiksi, se kävi laatikot läpi ja ilmaisi hajun heti ja täydellisesti :)

Teimme myös avoimen luokan rally-radan pariin kertaan. Ekalla kerralla palkkasin tiuhaan. Suti oli hyvin kontaktissa ja innokas tekemään temppuja. Osasimme kyllä kaikki kyltit. Toisella kerralla en palkannut kuin kerran houkutuksen jälkeen. Silti motivaatio ja kontakti säilyi hienosti! :) Kolmanneksi kävin vielä suorittamassa ns. lähdön ja houkutuksen, minkä jälkeen lopetimme. Mielestäni Sutille jäi vielä haluja tehdä hommia, mikä on hyvä jatkon kannalta!

lauantai 10. syyskuuta 2016

Ihana, pätevä Suti

Tämä on niin tätä, kun tentit menevät ja tulevat ja aina on joku projekti päällä, että jostain joutuu luopumaan. Nyt se on jälleen ollut blogin päivittäminen. Harmittaa kyllä, sillä olisi hyvä saada itselleni ylös saavutukset ja ongelmatilanteet, jotta oppisin niistä. Mutta minkäs teet! Pääasia, että tulee koiran kanssa kuitenkin jotain tehtyä, vaikkei niistä ehdi muille raportoidakaan.

Sutin kanssa seuraamisen kanssa olen ilmeisesti keksinyt jotain, sillä se on alkanut yllättäen sujua! Olen ottanut lähtöön mukaan nenäkosketuksen käteeni ja alkanut palkata nopeasti liikkeelle lähdettäessä. Nyt se onkin yllättäen alkanut toimia! Pakko on edelleen palkata seuraamisosuuksilla kohtalaisen tiuhaan, mutta hyvät seuraamispätkät ovat pidentyneet jo huomattavasti.

Kirkonkylällä järjestettiin mätsäri, johon kannatuksen vuoksi ja omaksi iloksi osallistuimme. Suti esiintyi todella kauniisti ja sai siitä kehuja tuomariltakin. Oikein nautin sen katselusta kun juoksin sen rinnalla. Lisäksi se jaksoi seistä pitkään ja alkoi jopa heiluttaa häntäänsä seistessään :D Ihana ukko! Voitimme pienten aikuisten luokan ja sijoituimme bis-kehässä kolmanneksi. Ihan parasta oli, miten kivaa meillä kehässä oli!!

Viikko sitten kävimme Mikkelissä noseworkin hajutestissä. Viimeistelyharjoitukset olivat mielestäni lupaavat ja uskoin Sutin selviävän siitä. Lähdin kuitenkin sillä ajatuksella, että mennään tutustumaan minkälainen testitilanne ylipäätänsä on. En halunnut ottaa mitään suorituspaineita, mutta kyllä niitä sitten kuitenkin tuli. Suti jäi haistelumuudiin ja jäljesti pitkin testialuetta. Yritin näyttää sille laatikoita, mutta se ei vilkaissutkaan niitä. Kun olimme toisessa päässä, se vilkaisi yhtä laatikkoa ja kun aikakin alkoi loppua, tyhmänä ajattelin, että jos saataisiin kuitenkin löytö, vaikkei mallikasta ilmaisua tullutkaan ja ilmoitin löydöksi väärän laatikon. Suti jatkoi matkaa ja ilmaisi täydellisesti seuraavan laatikon, jossa haju sitten olikin!! Voiko enempää harmittaa!?! Toisaalta se opetti minulle, että kyllä se ilmeisesti töitä kuitenkin tekee, vaikkei siltä näytäkään ja pystyy ilmaisemaan löytäessään hajun. Ei muuta kuin seuraavaan testiin!

Testin päätteeksi pidettiin vielä Erkku Kottosen koulutus, jossa päästiin ulko- ja ajoneuvoetsinnässä alkuun. Opin, että kohteiden haistelu pitää opettaa erikseen, eli makupaloja tai lihatahnaa käyttämällä. Mukava oli päästä juttelemaan pitkästä aikaa meitä alkeiskurssilla kouluttaneen Niina Partasen kanssa. Hän kovasti minua tsemppasi ja löysi myönteisiä puolia Sutin tekemisestä. Onneksi on olemassa joku, joka on nähnyt miten hyvin se osaa parhaimmillaan toimia. Meille on todella haastavia uudet ympäristöt. Niinpä tarvitsemme siinäkin harjoitusta ja kokemusta. Lisäksi minun pitää kiinnittää huomiota siihen, ettei haistelumuudi jäisi päälle. Ajattelin, että voisin muistuttaa aina ennen testiä lyhyellä ja helpolla etsintätehtävällä, mitä olemme tekemässä. Lisäksi pitää vahvistaa kohteiden eli laatikoiden etsintämotivaatiota uusissa ympäristöissä erityisesti, sillä kotonahan se tekee upeasti.

Tämän viikon maanantaina treenasin itsekseni kirkonkylällä, kun Samu oli pianotunnilla. Teimme tokon alokasluokan liikkeet. Ja lupaavasti meni! Kapulanpitoonkin on löytynyt uusi into, kun vaihdoin kapulan ohjatun noudon kapulaan. Lisäksi vähän rallattelimme, eli teimme rallyyn liittyviä temppuja, mm. edessä puolen vaihto on kiva juttu ja onnistuu hienosti!

Torstaina kävimme Jämsässä NoseWork-koulutuksessa Onnidog-tapahtumassa. Kouluttajana oli nyt Anniina Björlund. Hänen kanssaan yhteistyö sujui ja harjoituksessa oli hyvä tunnelma, mikä on itselleni erityisen tärkeää. On myös hyvä, että kouluttaja pystyy sanomaan, missä olemme onnistuneet, eikä etsi vain vikoja. Teimme laatikkoetsintää eri määrillä laatikoita. Jälleen vahvistui ajatus, että pitää alkaa vahvistaa kohteiden etsintämotivaatiota. Muuten Suti kyllä etsi kohtalaisesti, eikä juurikaan jäljestänyt. Anniina ehdotti, että tekisin niin, että jos jää haistelumuudiin, veisin autoon tai pois etsintäalueelta. Kun on valmis taas tekemään hommia, kokeillaan uudestaan. Kuulosti kokeilemisenarvoiselta!

Torstaina kävimme vielä kirkonkylällä pokemon-jahdissa ja treenasin odotellessani Samua koulun pihalla puolisen tuntia. Jälleen tokoa erilaisilla variaatioilla ja väliin rallitemppuja. Ihana, taitava ja pätevä Suti! <3 p="">
Eilen treenattiin Niemisjärvellä. Ehdin ennen muiden tuloa treenata Sutin kanssa jo tokon alokasluokan liikkeet läpi ja tehdä hajuharjoituksen. Laitoin laatikoihin makupalat, jotta kävisi joka laatikon läpi. Palkkasin paremmilla makupaloilla suoraan hajulaatikosta, jotta sekin vahvistuisi, eli heitin makupalan hajun luokse. Jäljestysmuudia ei kuitenkaan tuossa ympäristössä tullut, vaan Suti oli motivoitunut ja keskittyi hyvin.

Treenasin vähän aikaa Laitisen Satun dobberinarttu Isan kanssa. Kokeilimme, miten lähtisi kanssani tekemään hommia. Kyllä se sitten alkoi sujua, kun lähdimme kauemmaksi Satusta. Oikeastaan ihan loistavasti Isa teki kanssani töitä, kun ottaa huomioon, ettemme ole koskaan ennen nähneetkään. Jäi hyvä fiilis. Ehkäpä tuosta saan itselleni treenikaverin, tai sitten Satun vanhemmasta dobberinartusta Ellistä, joka kuulemma on vähän rauhallisempi. Ellin olen tavannutkin ja oli hieno koira!

Lopuksi otin vielä Sutin kanssa alokasluokan radan pariin kertaan vähän soveltaen. Hyvä fiilis ja innokas koira! :)

Niin, että olenko minä ehtinyt jossain välissä lukea tenttiin ja tehdä palautustehtäviäkin, kun näin paljon olemme treenanneet viimeisten parin viikon aikana?! :)