Tänään kävimme jälleen "etsimässä jeppeä". Ajoimme vain yhden jäljen, joka oli muutaman sata metriä pitkä ja sisälsi yhden suorakulman. Maalikoirana oli käppänäuros Topi. Tuuli oli voimakas.Papu lähti liikkeelle ihan hyvin. Se selvitti kulman taitavasti, mutta seurasi jälleen jäljen sivussa. Se meni vastaantulleelle tielle, vaikka jälki jatkui tienmyötäisesti metsän puolella eikä maalikoira ollut ylittänyt tietä tai kulkenut tiellä. Lähti kuitenkin seuraamaan tietä oikeaan suuntaan ja siirtyi vähän ennen maalia metsän puolelle. En nähnyt ilmaisua ja ajauduimme ihan maalikoiran luo.
Papu otti jälleen häiriötä mukana seuranneesta kouluttajasta sekä tarkkailijasta. Jatkossa teemme niin, että he seuraavat vähän kauempana. Papu kyllä jatkoi matkaa, mutta jäi kuitenkin kahteen kertaan tuijotta
maan seuraavia ihmisiä.Minua alkoi tällä kertaa mietityttää, onko tämäkään meidän laji kuitenkaan. Papu on niin minussa kiinni, että kykeneekö se jatkossa itsenäisempään toimintaan? Välillä se väläyttelee taitavaakin jäljestämistä, mutta välillä näyttää siltä, ettei se edes seuraa jälkeä. Toisaalta sen jäljestämistyyli tuntuu vain olevan sellainen. Toivotaan, että edistymme alkeiskurssin aikana.
Toimintakuvan otti Mari Raski. Alakuvassa olen Papun kanssa maalissa odottamassa etsijöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti