Toko: Nokia 22.5.

Kävimme viime viikonloppuna NPKH:n toko-kokeessa. Ilma oli jo aamusta aika lämmin ja kentälle sekä parkkipaikalle juuri tuotu hiekka pölisi niin, että kun jouduin pitämään peräluukkua auki, koko auto oli pölyssä. Eli miltä tuntuu koirasta hengittää tuollaista ilmaa monta tuntia? Papu ei suostunut juomaan vesikupista ollenkaan, mutta onneksi sentään suostui juomaan kädelleni kaatamaani vettä, ettei ihan väsähtänyt. Helteiden takia (ja tulevan kokeen takia) annoin molemmille koirille ruuan seassa Nutrisalia, mikä varmasti helpotti Papun olemista koepaikalla.

Tuomarina Ilkka Stén, jonka kehässä tuntuu aina olevan mukavaa ja rentoa.

Paikalla makaaminen 10 (ei moitittavaa)
Seuraaminen taluttimetta 8,5 (tyypillistä meidän seuraamista... Papu myös aivasteli vähän väliä, kun hiekka pölisi häiritsevästi; kaverit kehän reunalta sanoivat menon olleen hyvännäköistä, siltlä se ei minusta kuitenkaan tuntunut)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
Luoksetulo 6 (pysähtyi taas vasta toisella käskyllä, vaikka reeneissä alkanut pysähtyä hienosti jo ekalla...)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 (Papu oli pysähtynyt täydellisesti heti ekasta käskystä, mutta minä luulin sen seuraavan edelleen, joten annoin TOISEN KÄSKYN! Onneksi ei mennyt maahan!)
Noutaminen 8 (lähti sekunnin sadasosan liian aikaisin liikkeelle, nouto oli kuitenkin iloinen, nopea ja reipas ja täydellinen)
Kauko-ohjaus 0 (muistaakseni ei mennyt ekalla käskyllä maahan ennen liikkeen aloittamista; istui ensimmäisellä käskyllä, mikä oli uutta; liikkui hivenen eteenpäin ensimmäisessä maahanmenossa; istui taas hyvin heti; juoksi seuraavalla maahanmeno-käskyllä luokseni perusasentoon! Minua vain nauratti, koska Papusta ei kyllä koskaan tiedä, mitä se keksii :D Jäi silti hyvä mieli, koska eka istumaan nouseminen onnistui!)
Estehyppy 10 (täydellinen)
Kokonaisvaikutus 10 (tuomari kehui iloista esiintymistä)
Yhteensä 147 pistettä, 2-tulos

Jos olisimme saaneet kasin kaukoista, joka meille oli tulossa ennen Papun riehaantumista, olisi ykkönen tullut kevyesti. No, kivaa oli silti! Papulla pysyi fiilis hyvänä koko ajan. Palkaksi pääsi namikipolle kehän ulkopuolelle ja juoksi sinne itsenäisesti heti, kun annoin luvan.

Nyt lomaillaan ja lepäillään kesä ja mennään kokeeseen seuraavaksi joskus syksyllä, kun ilmat taas viilenevät. Olen saavuttanut jälleen rauhan, jossa en ota liikaa stressiä vaan pyrin pitämään Papun kanssa hauskaa kehässä ja nauttimaan joka hetkestä. Tuo mieliala pysyi kehässä koko ajan ja tarttui alusta asti Papuunkin.