Ähtärin reissu

Hupsista, kun on taas aika vierähtänyt :/

Viime viikonloppuna kävimme Ähtärissä. Suti tapasi ensimmäisen kerran vanhempieni vanhan, ison sekarotuisen rotikan, Mossen. Mosse täyttää syksyllä jo 12 vuotta ja on erittäin hyväkuntoinen papparainen eikä vaivoja ole vielä ollenkaan. Tulimme pihaan ja päästin Jojon ja Papun autosta pihaan juoksemaan. Suti oli vielä vähän unenpöpperössä automatkasta ja kulki vain kanssani. Mosse huomasi ihmeissään Sutin ja meni haistelemaan. Sutin käytös yllätti meidät täysin: se alkoi huutaa kuin syötävä! Sen elämä ei kuitenkaan kaatunut tähän, vaan, kun huomasi, ettei Mosse koostaan huolimatta teekään sille mitään pahaa, se alkoi houkutella Mossea leikkimään. Mosse oli vain liian hämmästynyt tästä pikkukoirasta, eikä vielä ainakaan leikkinyt sen kanssa. Jojon ja Papun kanssa kylläkin. Parempi tietysti niin, sillä ne leikkivät aina juoksuleikkejä ja jos pentu jää jalkoihin, voi käydä huonostikin.

Mutta ehkä tuo Sutin käyttäytyminen oli vain osoitus siitä, että sillä on tervettä itsesuojeluvaistoa. Olisipa meille ensimmäinen sellainen koira, joten toivotaan parasta.

Kävimme samalla reissulla myös vanhempieni mökillä ja vanhempani ylistivät Sutia, miten hienosti ja reippaasti se käyttäytyy, vaikka on ihan uudessa paikassa ja paikalla oli sille uusia ihmisiäkin. Niinhän se käyttäytyikin! Kyllä sen kanssa tulee elämä olemaan helppoa :) Kissoja ei vielä päästy tapaamaan, koska ne pakenevat aina paikalta, kun huomaavat Jojon ja Papun ilmestyneen kaupungin rajojen sisäpuolelle... Harmi, kun vanha kolli jouduttiin viime vuonna lopettamaan kurkussa kasvaneen kasvaimen takia. Murmeli koulutti Jojosta hienosti käyttäytyvän kissan ystävän :D Joskin tuo koulutus toimi vain Murmelin ja Jojon välillä.

Suti malttaa odottaa ruokakupilla jo niin kauan, että saan annettua Jojolle ja Papullekin ruuan. Ovella odottaa myös hienosti. Punkkikarkoitteen annoin viime viikolla, kun siitä löytyi pari punkkia. Nyt sillä ilmeisesti hampaat vaivaavat, koska juo hirveästi ja tietysti pissaa myös. Papu reagoi samalla tavalla silloin, kun sen poskihampaat olivat murtuneet. Katsoin Sutin suuhun eilen ja siellä oli joko yläposkihampaat puhjeneet ja rikkoneet myös alaikenen tai sitten alaposkihampaat ovat juuri lähteneet.

Kävin eilen Papun kanssa vähän tokottelemassa K-S Kennelkerhon reeneissä. Paikalla makuu onnistui hyvin, vaikka muut harjoittelijat olivat kokemattomampia ja menin piiloon. Hyvää häiriötä! Seuraamista otettiin kokeenomaisesti. Papu oli loistava!! Mahtava kontakti! Kouluttajan mielestä käännöksissämme oli parantamisen varaa, joten yritän keskittyä niihin. Mutta oli mielestäni hienoa! Käytiin läpi vuoroamme odotellessamme kaikki AVO:n liikkeet paitsi hyppy. Hyvin meni nekin! Kyllä Papu ihan oikeasti osaa, jos se vain haluaa! Nyt vain pitää toivoa, että se haluaa huomenna Orivedellä oikein kovasti onnistua :)