maanantai 28. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen aika ja sen jälkeen

Facebookissa on kiertänyt arkikuvahaaste, jota aluksi kauhistelin, mutta toisaalta muiden päivitykset olivat niin mukavia, että innostuin itsekin lähtemään mukaan, kun haaste tuli. Oikeastaan innostuin niin paljon, että yritän jatkossa päivittää runsain kuvin tätä blogia viikoittain.

Pääsiäisenä kävimme Nokialla. Vuokrasimme Viinikanniemen leirintäalueelta mökin ja yövyimme siellä pari yötä. Oli mukava käydä porukalla Edenissä - Attekin jaksoi polskia tunnin verran eikä silloinkaan olisi ollut mikään kiire pois. Koirat kotiutuivat mökkiin hyvin, kuten aina joka paikkaan. Aten kummitäti totesi käydessään, että nuo koirat ne näköjään ottaa yhtä rennosti kuin kotonakin. Mutta niin se on! Ne rauhoittuvat heti nukkumaan, kun mekin rauhoitumme aloillemme.

Lenkitimme koirat erikseen, koska se oli niin helpointa. Ensimmäisenä iltana lähdimme kaikki pitemmälle lenkille, mutta se oli hankalaa, kun mukaan reissuun oli lähtenyt yksi pitkä nahkaremmi, yksi lyhyt nahkaremmi ja flexi. Onneksi sentään pantoja ja valjaita oli useampiakin... Ja kun välineisiin yhdistää muiden seurasta ja remmiin laittamista täysin seonnut Papu, meidän meno oli varmasti järkyttävää katsottavaa :/ Kun veimme kutakin yksi kerrallaan, jokainen osasi kulkea remmissä tosi nätisti.

 
Suti sai olla rannassa vapaanakin. Se on aikuistunut kovasti talven aikana eikä meinannutkaan lähteä luotani mihinkään.

Menomatkalla poikkesimme Sutin kasvattajien luona ja sain hyviä vinkkejä trimmiin ja näyttelyyn. Harmi, että oli kiire jatkaa eteenpäin.

Kotiin palattuamme ilmat ovat olleet upeat. Olemme tehneet paljon pihahommia ja koirat ovat tietysti olleet aina mukana touhuamassa. Annoin Sutille ja Papulle oikeat luut yhtenä päivänä (Jojon maha ei kestä oikeita luita) ja Suti kävi piilottamassa omansa taas ties minne takametsään. Luuleeko se, ettei esim. Jojo löydä sitä ikinä, jos se piilottaa sen sinne heinien sekaan? Toki, minä en niitä sieltä ikinä löydäkään, mutta onneksi Jojo joskus löytää ja tuo luun näkösälle. Täytyy antaa luu jatkossa Sutille sisällä suihkussa, että tiedän, minkä verran se sitä luuta ylipäätänsä syö.


Tänä keväänä sain meille kasvimaan. Pistän kasvamaan retiisiä, porkkanoita, perunoita ja herneitä. Perunat ja retiisin siemenet on pistetty jo penkkiin. Koirat osallistuivat tietysti kaikella osaamisellaan myös tähän touhuun.

Tänään aloin nyppiä Sutia. Pääsin tunnissa oikean puoleiseen lapaan asti eli sain nypittyä vain pään ja oikealta puolelta kaulan ja eturinnan. Hitaastihan se etenee, mutta haluan yrittää tehdä tarkasti. Siksi olenkin varannut koko tämän viikon aikaa nyppimiseen tunnin päivässä, enkä ota tästä mitään stressiä. Karva kyllä irtoaa ihan hyvin. Nypin samalla myös kaulan ajeltavia kohtia, koska karva irtosi sieltäkin niin hyvin. Posket varmaan ajelen, jotta saisin tuloksesta siistin eikä pää jää luonnottoman isoksi muuhun kroppaan verrattuna.

Papu hammaskivenpoistossa

Varasin Papulle hammaskivenpoiston, koska sen henki haisee ja mielestäni sillä oli kiveä "ihan hirveästi". Eläinlääkärin mielestä sitä oli kuitenkin "maltillisesti". Joissakin hampaissa ikenet ovat vetäytyneet, joten kolme hammasta joudutaan käymään vielä poistattamassa. Ennalta otettiin selville jo maksa- ja munuaisarvot, verensokeri ja plasman totaaliproteiini, koska kyseessä on sen verran iäkäs koira. Kaikki veriarvot olivat täysin normaalit, joten sen perusteella uskalletaan lähteä pitempään anestesiaan. Hyvä tietää muutenkin, että arvot ovat hyvät! Myöskään sydämestä tai keuhkoista ei kuulunut mitään erikoista!

Samalla ostin punkkikarkotteet Jojolle ja Sutille. Papulle ostan taas punkkipannan, koska se tuntuu toimivan sillä parhaiten.

Toimenpide meni hyvin ja Papu oli hieman tokkurassa vielä illalla, mutta täysin normaali jo seuraavana aamuna. Hampaiden poistoon mennään 2-4 viikon kuluttua.

 
Mamman mussukka nukahti eläinlääkärin lattialle jalkaani päätään nojaten.


Kun lähdimme hakemaan Papua eläinlääkäristä, huomasin Jyväskylän Yliopistonkadulla tällaisen paikan! En tiedä, mitä siellä tehdään tai myydään, mutta nimi on hyvä :)

Sutin tokoilut

Tiistaina kävin Hangan lavalla illalla, kun luulin, että siellä olisi joukkotreenit. Eipä olleet, mutta kävin läpi ALO:n liikkeet ja mm. seurautin pitkän matkan ennen palkkaa. Hyvin meni! Lisäksi otimme muutaman toiston AVO:n kaukoja, johon yhdistin myös seisomisen; luoksetulon pysäytyksiä ja saksalaista täyskäännöstä. Nopeasti Suti tuon saksalaisen täyskäännöksen idean hoksasi.

Keskiviikkoaamuna oli niin kylmä tuuli järveltä, etten ottanut lavan kentällä kuin muutaman noutoliikkeen.

Torstaiaamuna tein kilpailunomaisen treenin, jossa tein rutiinijuttuja ennen kehään menoa, otin paikkamakuun kilpailunomaisesti ja kaikki muutkin liikkeet tietysti. En palkannut liikkeiden välillä kuin kehumalla vuolaasti. Minut yllätti se, että Suti alkoi yrittää loppua kohti vieläkin enemmän, jotta saisi palkan, eikä luovuttanut sen takia, että palkkaa ei tullutkaan. Sehän on aivan mahtavaa! Palkka odotti sitten autolla niin kuin oikeissa kokeissakin.

Perjantaina Sutilla oli "vapaata", koska minulla meni koko päivä ensin Aten kanssa neuvolassa ja sitten Samun kanssa kaupungissa elokuvissa.

Lauantaina pidettiin Hangan lavalla Kennelkerhon joukkotreenit, joihin osallistuttiin. Menin paikalle ennen muita ja ehdin ottaa kontaktia ja seuraamista jo hyvän aikaa ennen muiden tuloa. Kouluttajan ottaessa pientä treeniä oman koiransa kanssa, hyödynsin tuota häiriötä Sutin kontakti- ja seuraamistreenissä. Oikein hyvin meni. Kun varsinaiset treenit alkoivat, kävin vain pyörähtämässä muiden kanssa yhden kierroksen kehässä, harjoittelimme jälleen kontaktia ja otimme luoksepäästävyyden. Sitten olimmekin treenanneet yhteensä puolisen tuntia, joten lähdimme pois. Olen päättänyt lopettaa treenit silloin, kun kaikki vielä sujuu ja kun kumpikaan meistä ei ole liian väsynyt. Haluan lopettaa hyvään mieleen ja onnistuneeseen suoritukseen.

Tänä aamuna otimme noutoa, kaukoja ja seuraamista. Nouto alkaa olla jo tosi hyvä, kun ottaa lähtötilanteen huomioon! Jos Suti pudottaakin kapulan, se korjaa sen itsenäisesti ottamalla kapulan uudestaan suuhunsa tai parantaa perusasentoa. Se myös pitää jo hetken kapulaa suussaan perusasennossa ennen kuin palkkaan ja joskus saan sen melkein luovuttamaan oikein. Että kyllä se siitä!! :) Kaukot meni jälleen loistavasti ilman välipalkkojakin ja viidestä metristä. Seuraamisessa keskityin vasemmalle käännöksiin liikkeessä ja palkkasin aina, kun meni hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti