Lääkärissä oikein urakalla...

Meillä ollaan käyty viime aikoina lääkärissä "oikein urakalla". Onneksi mistään todella vakavasta ei ole koirien kohdalla ollut kyse.

Hammastarkastus

Kesän alussa käytin koirat Reviirissä hammastarkastuksessa ja siellä oltiin sitä mieltä, että molemmilta pitää poistaa yhdet hampaat ja hammaskivet. Harjasin hampaita sen jälkeen joka viikko ja laitoin saamaani tahnaa. Ostin vähän aikaa sitten pitkästä aikaa naudan putkiluita ja huomasin, että ne jos mitkä, puhdistavat hampaita parhaiten. Varasin kuitenkin Inka-Marilta ajan hammaskiven ja hampaiden poistoon.

Aika oli viime maanantaina. Inka katsoi Jojon hampaita ja ihmetteli, miksi tällaisen takia pitää koira rauhoittaa. Kivi lähtee ihan kynnellä rapsuttaen pois! Katkennutta hammastakaan hän ei pitänyt pahana, koska se ei ole tummunut eikä muutenkaan näytä oireilevan. Jojolle ei siis tehty mitään :) Inka kehui taas Jojon lihaksikkuutta ja hyvää käytöstä :) Papulla sen sijaan oli vähän enemmän töhnää hampaiden välissä (vaikkakin vähän verrattuna joihinkin Inkan potilaisiin), joten se päätettiin ottaa käsittelyyn. Hampaanvälit putsattiin, mutta vinoa hammasta ei poistettu, koska se ei hinkkaa kulmuriin.

Nyt on hyvä jatkaa hampaiden hoitoa, kun Papunkin hampaat ovat ihan puhtaat. Jatkossa annan niille putkiluut ja harjaan hampaat kerran viikossa. Toivotaan, että sillä tavalla Papun hampaat pysyvät hyvinä eikä Jojon hampaat pahene.

Jojolla verta pissassa

Huomasin keskiviikkona iltapäivälenkin jälkeen, että Jojo liikkuu jotenkin omituisesti. Yhtäkkiä se katsahti nopeasti mahan alle ja minä tietysti katsomaan, että onko siellä joku keppi tmv. ylimääräistä, joka häiritsee (myöhemmin löysin punkin sen nivusista eli saattoi säpsähtää sitä). Silloin huomasin, että sen pippelikarvat olivat osittain veriset!

Taustaa: Punkkikarkoite pistetty maanantaina, mutta punkkeja tarttunut silti. Jojo kahlasi järvessä viikonloppuna sekä keskiviikkoaamuna.

Soitin yhdelle eläinlääkärille täällä kysyäkseni neuvoa. Hän tarjosi heti vaihtoehdoksi esinahantulehdusta. Sain ajan seuraavalle aamulle. Pippelin pitäisi kuulemma turvota ja kuumottaa. Ei sitä tehnyt. Peruin ajan aamulla, kun verta ei ollut enää tullut eikä tuo hänen tarjoamansa ensimmäinen vaihtoehto kerran toteutunut. Hän vaikutti myös kovin epämääräiseltä tyypiltä puhelimessa enkä halunnut, että Jojolta aletaan tutkia väkisin jotain sellaista, mikä tuntuu epätodennäköiseltä. Hänen mielestään kun kyseessä ei voisi olla virtsatietulehdus eikä virtsakivet, vaan peräti eturauhanen. Ja Jojohan on kastroitu...

Niinpä soitin Kuokkalaan eläinklinikalle ja pyysin apua sieltä. Sovimme, että tuon alustavasti pissanäytteen tutkittavaksi ja lääkäri sitten päättää, tulenko koirankin kanssa myöhemmin (riippuen tietysti siitä, mitä löytyy). Pissanäyte oli muuten ollut ok, mutta ihan hivenen oli näkynyt struviittikiteitä. Määrä oli kuulemma ollut niin pieni, ettei vielä tarvinnut mennä lisätutkimuksiin. Mutta jos verta edelleen esiintyy tai Jojo alkaa juoda tai pissailla tavallista enemmän, pitää mennä tutkittavaksi. Tutkimukseen kuuluisi ainakin eturauhasen tunnustelu, virtsarakon ultraus sekä mahdollisesti röntgen virtsakivien etsimiseksi.

Olen ymmärtänyt, että noita struviittikiteitä voi esiintyä aika heppoisissakin tilanteissa, eli joka kerta syynä eivät ole kivet. Meillä syynä voisi olla vaikkapa se, että koirat pääsivät aika lyhyille lenkeille polvileikkaukseni jälkeen ja muuton aikana ja olemme päässeet normaaliin tahtiin vasta parin viikon aikana. Nyt onneksi käymme jo niin pitkillä lenkeillä, että pissa tulee lopussa enää pienenä tippana, eli eiköhän rakko pääse aika hyvin tyhjenemään. Lisäksi sillä on voinut olla tuloillaan pissatulehdus järvessä kahlailun jäljiltä. En ole myöskään antanut vähään aikaan puolukkaa ruuan seassa. Nyt on sekin taas ruokalistalla. Hommaan myös tulevaisuudessa kuivattuja C-vitamiinituotteita (puolukkaa, karpaloa, ruusunmarjaa, jne) syöttämisen helpottamiseksi.

Toivotaan, että verta ei enää tulisi eikä Jojolla olisi virtsakiviä.

Polventähystys

Kävin siis polven tähystysleikkauksessa 11. elokuuta. Menin kierukankorjausleikkaukseen, mutta eihän se sitten mitään niin yksinkertaista ollutkaan :( Minulta löytyi paha nivelrikko sekä rustovaurioita sekä nivelpurje (?) oli puristuksissa. En ihan ymmärrä kaikkea saamastani diagnoosipaperista, joten nämä tiedot perustuvat muistikuviini siitä, mitä kirurgi selitti leikkauksen aikana sekä hoitajan suomennokseen... Nyt lääkkeenä on kolmen kuukauden ajan kulumalääke.

Kävely käy jo ihan okei, mutta välillä jalan suoristaminen tai astuminen liian töksähtävästi aiheuttavat hirveän kivun. Tuleekohan tästä ikinä kalua? Juoksemista tällaisen vian kanssa ei suositella ja minä kun olen niin odottanut juoksemaan pääsyä. Agilityyn tästä ei myöskään tällä hetkellä ole, mutta toivon, että pystyn edes joskus juoksemaan sen verran, että harrastaminen olisi kuitenkin mahdollista.

Irtisanoin itseni muuton takia, mutta olisin ilman muuttoakin alkanut kiireesti etsiä uusia töitä. En tällaisella polvella pystyisi enkä edes haluaisi tehdä tuollaista työtä.