tiistai 30. kesäkuuta 2009

Sinkkuviikolla reenataan!

Petrillä alkoi kesäloma ja hän lähti Samun kanssa Ähtäriin maanantaina. Minulla on vielä töitä ainakin tämä viikko, joten jäin käristymään haalareihin. Mutta on se silti vaan kivaa, kun saa tehdä töitä. Onhan tuossa kevättalvella jo ihan tarpeeksi lomailtukin. Myös koirat jäivät kotiin ja tarkoitukseni on ollut reenata kerrankin niin paljon kuin jaksan tuntematta huonoa omaatuntoa siitä, etten ole kotona.

Pesuhuoneremontti jatkuu. Tänään vedettiin viimeisen kerran vedeneristykset. Toivon mukaan pääsemme laatoittamaan torstaina. Hain Bauhausista hirveän läjän kaakeleita ynnä muita tykötarpeita. Värit ovat musta ja valkoinen, jotta saadaan yhteensopivuutta vessan kanssa.

Koirat ovat barffanneet viikon. Arvelin etukäteen, että mahat menevät varmaan aika sekaisin ennen kuin tottuvat, mutta mitä vielä! Molempien mahat ovat kestäneet hyvin ja kummaltakin tulee pienet, kuivat nokareet kakkaa kerran tai kaksi päivässä. Ruokakin maistuu hyvin (paitsi Papulle tänään... Ehkä sai niin paljon makupaloja reeneissä ja kuumuus vaikuttaa ruokahaluun?). Ovat myös syöneet vain kerran päivässä koko tämän ajan, koska mielestäni se on helpointa ajatellen kisa- ja reenipäiviäkin, eikä sekään ole tuottanut ongelmia.

Samua on jo nyt hirveä ikävä! Onneksi juttelee edes vähän puhelimessa kanssani :)

Eilen kävin tekemässä koirille jäljet Nokian jäähallin vieressä olevalle nurmikolle. Paikka oli liian levoton siihen aikaan päivästä ja oli ihan hillittömän kuuma, mutta jaksoi Papu silti keskittyä edes vähän. Teen harjoittelukerrasta oman jutun myöhemmin.

Kun jäljet oli ajettu, lähdimme koirien kanssa Mutalaan. Porukka sopi Ylökkin foorumilla yhteistokoreeneistä ja kerrankin mekin päästiin paikalle. Papua ei olisi oikein huvittanut. Se oli kovallakin syötyään edellisenä iltana rustoluun. Kun otimme ALOn ryhmäpaikallamakuun, Papu ei meinannut pysyä vierelläni ollenkaan, saatika tehdä liikettä kuten pitää. Pia toimi liikkeenohjaajana ja juuri kun meinasin luovuttaa, hän kehotti vain käskemään se maahan ja pitämään siinä, vaikken ottaisi yhtään askelta koirasta poispäin. Kun se pysyi, siirryin parin askeleen päähän ja kävin välillä palkkaamassa. Ja hienostihan se sitten pysyi kun vaan vaadin! Tajusin, että minun pitää vain vaatia Papulta enemmän, tehdä reenejä vaikeissa oloissa jne. Kiitos Pia taas tästä pienestä mutta meille merkittävästä avusta!

Seurautin jälleen ja palkkasin heti, kun paikka oli oikea. Mielestäni meidän seuraaminen on tosi hienoa (verrattuna parin viikon takaiseen perässä laahustamiseen), vaikken ole vasta kuin pari kertaa vahvistanut sitä. Kontaktikin on parantanut paljon!

Tänään kävin Mouhijärvellä. Harjoittelin ensin Papun kanssa ruutua. Olemme edelleen siinä vaiheessa, että minun pitää käydä taputtamassa maata ruudun keskellä, jotta saan Papun juoksemaan iloisesti ja ripeästi ruutuun. Palkkaan siitä, että se menee sinne nopeasti. Maahanmeno ruudun sisällä näyttää onnistuvan ilman erityistä harjoitteluakin :)

Sitten otin liikkeelle lähtöä. Nyt kun sain Papuun intoa seurata, se on alkanut taas edistää lähdössä. Harjoittelin näin: Sanoin käskyn "seuraa", odotin pienen hetken ja lähdin vasta sitten liikkeelle, astuin yhden askeleen ja pysähdyin. Vaadin, että Papun täytyy istua ihan oikealla kohdalla saadakseen pysähdyksestä palkan. Koska sillä oli niin kova kiire eteenpäin, se istui usein askeleen verran edelläni. Muutamalla toistolla Papun päässä loksahti palaset kohdalleen ja tämäkin alkoi onnistua!

Harjoittelimme myös kapulan noutoa, mutta Papu leikittelee sillä niin, etten uskalla ottaa sitä enää, etten opeta sille jotain peruuttamattoman huonoja tapoja. Se on kuitenkin hyvää, että Papu noutaa innokkaasti. Mutta se pudottelee kapulaa matkalla. Pitäisi varmaan hankkia pienempi ja kevyempi kapula, jos tuo on vaikka liian painava sen mielestä?

Kun tokot oli reenattu, otin seinässä odottaneen Jojon vuoroon. Halusin harjoitella "layereita", eli sitä, että radalla jää yksi este ohjaajan ja toista estettä suorittavan koiran väliin sivuttaissuunnassa. Lähdössä oli rengas ja hyppy suoran putken vieressä. Juoksin putken toista puolta, kun Jojo SUORITTI renkaan ja hypyn toisella puolella putkea ja jatkoi ohjaukseni mukaisesti kolmannelle hypylle putken jälkeen.

Toisessa harjoituksessa olivat rinnakkain kepit ja puomi niin, että keppien toinen pää on pitemmällä kuin puomi alastulokontakti. Puomilta mennään suoraan pussiin. Ohjasin Jojon puomille ja jouduin tekemään aika tiukan suunnanmuutoksen päästäkseni keppien toiselle puolelle. Jojo kuitenkin jatkoi puomin suorittamista. Ainoa ongelma oli, että se loikkasi alastulokontaktin, kun en ollut jarruttamassa sitä. Otin pari toistoa niin, että palkkasin hitaammasta alastulosta ja teimme harjoituksen uudestaan. Nyt huusin keppien takaa "oota" ja hidastin itsekin vauhtiani. Toimi!

Halusin kokeilla Jojon kanssa myös vähän extremeäkin juttua, jonka en ikinä olisi uskonut onnistuvan! Kepit olivat hypyn ja renkaan vieressä ja halusin mennä niin, että nyt tuo hyppy jää meidän väliin, kun Jojo suorittaa pujottelua. En saanut sitä menemään kepeille kauko-ohjauksena, joten jouduin lähettämään sen niille lähempää. Kaikkosin siis hypyn toiselle puolelle samalla kun Jojo SUORITTI pujottelua täydellisesti loppuun asti! Ihan uskomatonta! Ei voi muuta sanoa kuin, että on mulla mahtavia, taitavia ja fiksuja koiria :)

Papu oli intoa piukassa, kun oli joutunut odottamaan seinässä ja katsomaan menoani Jojon kanssa. Se teki vauhdilla kaiken mitä pyysin ja olin tosi tyytyväinen senkin suorituksiin. Se myös onnistui noissa layeri-harjoituksissa muuten paitsi siinä pujottelulta hypyn toiselle puolelle -harjoituksessa. Oltiin kaikki jo tosi väsyneitä siinä vaiheessa.

Jojo kehitti itselleen jonkinlaisen keinu-puomi-kammon näiden reenien aikana. Mentyämme kerran keinun, se ei uskaltanut tulla enää puomille. Houkuttelin sen menemään kahteen kertaan puomin ja pidin pienen tauon. Menin Papun kanssa sillä aikaa keinun moneen kertaan niin, että palkkasin sitäkin siitä (Papu meni jo todella vauhdikkaasti keinulle kun tiesi, että siltä saa ruokaa), vaikkei sillä olekaan esteen kanssa koskaan ollut mitään ongelmia. Tämän nähtyään Jojokin ilmeisesti rohkaistui ja kun oli sen vuoro suorittaa keinu, se meni sille rohkeasti. Palkkasin tietysti ja otimme muutaman kerran uudestaan. Tämän jälkeen menimme puomille, jonka Jojo juoksi taas pari kertaa ihan normaalilla reippaalla vauhdilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti