keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

Raskas yö takana eikä varmuutta paremmasta

No niin, kävin Papun kanssa Tampereella päivystyksessä yhden aikaan viime yönä. Se alkoi nukkumaanmenomme jälkeen ripuloida verta tiuhempaan ja oksennella uudestaan. Sain sille annettua 30 ml Nutrisalia illan mittaan, mutta nyt nekin sitten tulivat ulos. Eläinlääkäri laittoi tipan, antoi oksennuksenestolääkettä ja särkylääkettä. Mukaan tuli "säkillinen" lääkkeitä, joita pitää nyt sitten saada syötettyä jotenkin koiralle (tabletteja, eikä Papu suostu laittamaan suuhunsa mitään, joten olen joutunut liottamaan särkylääkkeen veteen ja pakkojuottamaan sen ruutalla). Antibioottikuuria en ole vielä saanut aloitettua, kun halusin pitää pienen tauon särkylääkkeen antamisen jälkeen, että pysyy varmasti sisällä.

Kolmen aikaan kotiuduttuamme Papu halusi vielä takapihalle ja yritti oksentaa ja ripuloi. Sama toistui vielä tänä aamunakin, mutta nyt ei enää tullut mitään. Loppuyön se nukkui vieressäni sohvalla, joskin huokaili ja ynähteli - kipeä tietysti :( Mitään se ei siis suuhunsa ota ja on muutenkin edelleen tosi huonona ja heikkona. Tänään ei saa antaa mitään syötävää, pelkästään vettä. Huomenna aletaan antaa pieniä määriä ruokaa kerrallaan, useita kertoja päivässä.

Papu ei ole koskaan ollut näin sairas (eikä kyllä Jojokaan) ja omakin olo on hirveä. Surettaa toisen kipeily niin, että tekisi mieli vain itkeä. Ja onhan tässä itsekin tosi väsynyt, kun ei montaakaan tuntia saanut nukkua, kun Samu heräsi Petrin lähtiessä töihin, eli puoli seitsemältä.

Eli tänään täytyy sitten perua Tuurin näyttely ja Tamskin toko-koe... Ei ole kyllä mitään väliä tuommoisilla, kun vaan Papu paranisi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti