sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Sunnuntaiagit

Eilen tuli aamusta ohikulkumatkalla olleita kavereita kahveille, joten jäi menemättä agilityyn. Kävin sitten tänään, kun näytti olevan koko päivä vapaaharjoitteluaikaa. Siellä olikin maneesin reunoilla melkein kaikki esteet, joten omat suunnitelmani menivät vähän uusiksi.

Alunperin suunnittelin ottavani kahdella putkella ja kolmella hypyllä takaaleikkauksia eri puolilta. Niitä toki otin nytkin. Hyvin Suti irtoaa putkeen ja takaaleikkaukset onnistuvat jo hienosti :) Toisen harjoituksen jätän seuraavaan kertaan eli sellaisen, että taivutan putket kaarelle ja vien toisesta putkesta vieressä olevan toisen putken kauimmaiseen päähän ja sitten hyppy eteen.

Koska reunoilla oli valmiina keinu, rengas ja A, otettiin tietysti niitäkin, kun mahdollisuus aukesi. Laitoin keinun alle pöydän pönkäksi niin, että kahdella ensimmäisellä kerralla keinu ei laskeudu yhtään. Sitten muutin harjoitusta niin, että keinu laskeutuu ihan vähän ja pitää pamauksen. Sitä otettiin useampaan kertaan eikä Suti ollut pamauksesta millänsäkään! Yhtä kovalla vauhdilla meni joka kerta keinun päähän :)

Rengas on jäänyt tosi vähälle harjoittelulle. Tilanne onneksi korjaantuu, kun saadaan kunnostettua omat esteet kotona. Niinpä halusin varmistaa, että Suti varmasti menee renkaan oikein: jätin sen odottamaan toiselle puolelle ja kutsuin sen luokseni renkaan läpi katsomalla. Hyvin meni. Lopussa se jo juoksi ennen minua renkaan läpi ja sieltä A:lle.

A:ta halusin kokeilla, vaikka ollaan harjoiteltu 2on-2off-asentoa vasta kotona. Toimii myös oikeassa tilanteessa!

Lopulta saatiin tehtyä esteistä kiemurainen pikkurata: hyppy, takaaleikkaus, putki, putki, edessäleikkaus putkella, hyppy eteen, takaakierto, A ja rengas :) Pätevä jätkä!

Sen verran ollaan viime aikoina tokoiltu, että vaihdoin ruokailun yhteyteen harjoitteeksi liikkeestä seisomisen. Paikkamakuu sujuu jo hienosti eikä tarvitse enää noin montaa vahvistuskertaa päivässä. Liikkeestä seisominen on kuitenkin heikoin ALO:n liikkeistämme. Nyt harjoittelemme sitä päivittäin ruokailujen yhteydessä, lähtiessäni kotoa ja antaessani vaikka puruluun. Ruokailun yhteydessä jätän Sutin istumaan ja vien ruokakupin sen taakse (tällä hetkellä vielä ylhäällä, koska ei malttaisi lähteä pois päin kupista muuten). Seurautan hetken pois päin kupista ja annan seiso-käskyn. Nopeasta pysäytyksestä vapautan samantien kupille. Makupalaa antaessani seurautan samalla tavalla ja annan palkkion kädestä pysähdyksestä. Kyllä se siitä alkaa sujua, kun tulee toistoja :)

Arja (Sutin emän omistaja) on aina ylistänyt Moonaa siitä, miten helppo ja vaivaton se on joka asiassa. Se ei hötkyile mistään ja kaikki sujuu siltä jotenkin vaivattomasti. Suti on totisesti samanlainen! Esim. potkukelkkailu. Se vain tiesi, että paras paikka on juosta kelkan rinnalla, ilman, että ohjasin sitä oikeaan paikkaan ollenkaan. Se ei arkaile eikä väistele kelkkaa vaan juoksee tasaisesti ihan sen rinnalla. Kelkkailuvauhtini on sopiva sen vauhtiin, koska se ravaa koko ajan. Kunto kasvaa molemmilla :) Kesällä aion alkaa pyöräillä Sutin kanssa ja jos Petri alkaa taas juosta, se saa hyvän kaverin Sutista.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Suti 1 vuotta!!

Niin se aika vain menee nopeasti! Suti täytti tänään jo vuoden!

Synttärilahjaksi se sai puruluun:


Vähän toinen on onnellinen :) (olisin ehkä voinut itse olla hiljaa...) Meillä on myös tosi hieno sisustus, kuten huomaatte: trimmipöytä eteisessä kuuluu jokaisen muotitietoisen ihmisen sisustukseen, eikö!?

Suti on jo nyt sata kertaa enemmän kuin osasin siltä odottaa. Mitä kaikkea siitä vielä tuleekaan! Tiedän, että me saamme vielä paljon mahtavia kokemuksia, jos vain molemmat pysytään terveinä. Toivon, että saan toteuttaa sen kanssa kaiken, mitä olen sen varalle suunnitellut. Koska yhteistyömme toimii jo nyt mielestäni hyvin, ei voi kuin ihmetellä tuon pikku ipanan pääkoppaa ja sitä, miten hyväksi yhteistyömme vielä voikin kehittyä :) On täydellinen koira minulle!

Meidän Super-eläin :)

lauantai 9. helmikuuta 2013

Papparainen pääsee putkeen

Tänä aamuna kävin taas agilitaamassa yksinäni.

Ensin harjoiteltiin Sutin kanssa tällaista rataa:


Ajatuksena oli harjoitella takaaleikkauksia ja putkeen irtoamista. Otin molemmista suunnista molemmilta puolilta pariin kertaan ja palkkasin putken jälkeen. Kun etenin ulkoreunalla, tein takaaleikkauksen putkella. Se onnistui nopeasti kun tultiin vasenta laitaa, mutta vaati muutaman toiston ennen kuin onnistui oikealta laidalta (eli hypyt vasemmalla puolellani, putkella takaaleikkaus vasemmalle). Välillä pidettiin pieni tauko ja sitten oltaisiin voitu juosta Sutin puolesta vaikka miten monta kertaa rataa ympäri.

Toinen harjoitus oli sitten tällainen:



Ajatuksena oli muistuttaa mieleen edelliskertainen serpentiini-harjoitus. Kyllä se sieltä palautui ja lopulta mentiin rata: hyppy poispäin ohjaajasta, hyppy kohti ohjaajaa, hyppy poispäin, putki, hyppy poispäin, kohti ja poispäin.

Sutin pitäessä pientä taukoa, päästin taas Papun pitämään hauskaa. Nyt otin puhelimenkin mukaan ja yritin saada kuvamateriaalia todistusaineistoksi siitä, että Papu todellakin tykkää :) Käytännössä seison koko ajan paikallani ja lähetän vain Papua putkeen. Kuvaaminen on silti vaikeaa, kun samaan aikaan lähetän ja palkkaan jne. Siksi "vähän" heiluva kuva:

 
Yhdessä vaiheessa Papu lähtee juoksemaan kohti namikippoa ja nappaa makupalarasian suuhunsa :)

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Sutin trimmi


Kävimme kasvattajien luona trimmissä. Juha teki taas erinomaista jälkeä. Harmi vain, että kotiinpäästyämme kampaus oli jo vähän sekaisin eikä tuo pöydällä seisominenkaan enää hirveästi kiinnostanut. Kuvat olivat kaikki ihan hirveitä! :( Tässä nyt kuitenkin jonkinlainen, vaikka siinäkin takapää ihan "masentuneena" (itse asiassa häntä taitaakin heilua, kun Samu houkuttelee kuvan ulkopuolella). Vaikeeta on...

Koira on tietysti hieno (luonnossa) ja minun mielestäni maailman paras, enkä itse noin hienoa trimmiä varmasti ikinä osaa tehdä (enkä kyllä ottaa kuviakaan). 

Kuvia viime kesältä

Tällaisia aarteita viime kesän alusta löytyi äitini kamerasta:
 
Voi miten ihanasti Suti ottaa jo kontaktia ja istuu perusasennossa :)



Samu osaa härnätä pikkukoiraa :)

 
Poing!

 
Supikoiran karva saa kyytiä.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Serpentiiniä

Kävin tänä aamuna reenaamassa agia omatoimisesti. Oli mukavaa, kun sain harjoitella rauhassa ja rennosti.

Tein ensin pienen radan, jossa oli hyppy, mutkaputki ja kaksi hyppyä vähän kaaressa. Tein sen muutaman kerran molempiin suuntiin. Ajatuksena oli vähän verrytellä ja nostaa intoa tarpeeksi helpolla harjoituksella. Harjoittelin samalla myös takaaleikkausta putkella. Hyvin lähti sujumaan.

Kun se sujui, siirsin hypyt rinnakkain tarkoituksena harjoitella hyppy pois päin ohjaajasta, hyppy kohti ohjaajaa ja taas ohjaajan kanssa samaan suuntaan eli (ilmeisesti tällä nimellä sitä kutsutaan) serpentiiniä. En vielä ottanut välistä vetoja. Harjoitellaan tämä nyt ensin kuntoon.

Ensin Suti kulki vain suoraan esteen takana kohti kolmatta estettä, mutta kun harjoittelin sen kanssa ihan pelkkää minua kohti hyppäämistä, se hoksasi homman nimen. Kun koko kolmen hypyn sarja oli onnistunut kaksi kertaa, vein Sutin autoon ja otin Papun vähän fiilistelemään. (Sutin harjoitteluaika oli tähän mennessä noin 15min.)

Papu oli intoa piukassa :D Harmitti, että puhelin jäi autoon. Olisi pitänyt ehdottomasti saada kuvattua sen intoilua! Ensi kerralla on pakko kuvata! Se oli ihan täpinöissään ja sain lähettää sen putkeen ihan mistä suunnasta tahansa ja ihan mistä asti tahansa. Laitoin rimat ihan alas ja annoin sen hypätä pari hyppyä. Se hyppäsi niin rumalla tekniikalla ja ihan yhtä korkealta kuin on tottunut hyppäämään esteet nuorempana, että päätin, ettei sen tarvi enää hypätä yhtään hyppyä elämässään. Menee pian selkä ihan jumiin. Putkeen pääsee kyllä aina kun mahdollista :) Sitten vähän tokoilua, jossa oli myös enemmän intoa kuin tarkkuutta, mutta mitä väliä! Pääasia, että Papu oli onnellinen :)

Sitten taas Suti autosta ja jatkettiin serpentiini-harjoitusta. Ihan hyvin meni, mutta oma ohjaamiseni on vielä TODELLA ruosteessa! Tuntui, että olin jatkuvasti tiellä... Vielä menee hetki, että opitaan kulkemaan yhdessä radalla, mutta Sutissa on kyllä niin hyvä alku, että kyllä meistä vielä hyvä tulee!

Lisäksi harjoittelimme esteen kiertoa, kasia ja putkeen irtoamista.

Yhteensä aikaa meni vähän yli puoli tuntia, joka oli minulle riittävä aika eikä Sutinkaan kanssa kannata reenata liian pitkään. Kehitystä tapahtui kuitenkin nopeasti ja Suti osasi lopuksi tehdä sen, mitä halusin tällä kerralla harjoitella. On aina hyvä miettiä etukäteen, mitä haluaa harjoitella niin treenaaminen on tehokkaampaa!

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Ihana elämäni

Voin sanoa olevani onnellinen :) Enkä tarkoita voittaneeni lotossa vaan olen tyytyväinen ihan tähän peruselämään, joka sujuu ja maistuu hyvältä!

Viikonloppu on ollut jälleen aktiivinen, tuottoisa ja mukava.

Eilen kävin Sutin kanssa agilityssa. Samukin pääsi mukaan, kun Petri on ollut tässä kuussa lauantaisinkin töissä. Suti oli jälleen pätevä. Vähän tähän kertaan liittyi harmitustakin, mikä samantapaisten aiempienkin tuntemusten kanssa saattaa johtaa siihen, että tulen jatkossa reenaamaan yksin. Eikä kyseessä ole mitään vakavaa, en vain viihdy tuossa ryhmässä.

Suti meni kuitenkin hyvin kun vain ohjasin enkä olettanut! Perushokema agilitaajilla... Huomasin, että rengas vaatii kertaamista, joten senkin harjoittelua pitäisi saada tehdä omissa oloissaan eikä samaan aikaan muiden reenatessa rataa vierellä. Onneksi varastossa odottaa rengas-este huoltoa ja lumien sulamista :)

Tänään aloitin päivän lumitöillä. Lunta tuli eilisillan aikana yllättävän paljon, ja vaikka se olikin kevyttä, oli se määränsä takia myös painavaa. Niinpä kolasin vain "tarkkuutta" vaativat paikat ja jätin Petrin ja mönkijän kolattavaksi isoimmat alueet. Hiki tuli silti. Suti ja Papu kirmailivat koko ajan mukanani.

Olimme ahkeria ja laitoimme saunaan tinapaperit vihdoinkin. Laitoin tinateipit vielä saumojen päälle. Nyt pääsee paneloimaan. Jahka saadaan aineet ja taas ehtii ja jaksaa.

Imuroin. Kyllä olikin taas pölyä. Meinasin jättää imuroinnin ensi viikkoon, kun viikonloppuna tulee vieraitakin, mutta ihan hyvä, että tuli tehtyä jo tässä vaiheessakin.

Samu ja Petri lähtivät Aseman koululle luistelemaan (Samu on kehittynyt muutamassa kerrassa tosi paljon!) ja minä lähdin Sutin kanssa kävelemään koululle. Menomatkalla kiersimme vähän pitemmän lenkin. Koirat saavat olla aluksi noin kilometrin vapaana, kunnes päästään asutuksen pariin. Sutin kanssa on mukava lenkkeillä, se kun ei vedä remmissä (eikä kyllä Papu ja Jojokaan yksin ollessaan vedä). Juuri koululle päästyämme kävelytiellä tuli vastaan lapinkoiran oloinen koira tupakkaa vetävine emäntineen. Koira jäi heti paikalleen maahan odottamaan. Suti pyrki selvästi kiertämään heidät kauempaa, koska siirtyi kävelemään autotielle. Sillä kohdalla oli tosi kapea kävelytie muutenkin. Hoin ohituksessa Ohi-käskyä ja palkkasin vähän väliä. Suti meni hyvin. Toinen koira hyökkäsi emännän jalkojen takaa uristen meitä kohti juuri kun olimme kohdalla. Onneksi ei remmi ylettynyt meihin asti. Suti käännähti eteeni (ja kontakti tietysti katkesi), mutta ei sanonut mitään. Toivottavasti ei oppinut jotain huonoa.

Kotimatkalla Suti saikin kulkea vapaana melkein koko matkan eikä ketään tullut vastaan (maaseudun rauhaa :) ).

Olen yrittänyt agilityreenien yhteydessä harjoitella ohitustilanteita ym. käyttäytymistapoja ihmisten ilmoilla, kun ei meillä tule juurikaan näitä tällaisia oikeita kohtaamisia nykyään. Toisaalta ajatellen, on varmasti parempi, että saamme harjoitella hyvinkäyttäytyvien koirien kanssa, jolloin toivon myös onnistuneiden ohitusten myötä kehittyvän hyvää käytöstä jatkossakin.

Tokoilua viikolla

Tiistaina tehtiin vähän tokoa pihassa. Suti ei suostu tällä hetkellä noutamaan ollenkaan! Ollaan harjoiteltu tosi vähän viime aikoina, joten pitänee mennä vähän takaisin päin ja alkaa harjoitella taas sisällä ja usein. (Enpä ole tosin saanut tällä viikolla kertaakaan harjoiteltua... Toivottavasti motivaatio keväämmällä taas löytyy.)

Otin uudeksi jutuksi ohjatun suunnat. Kokeilimme tätä syksyllä muutaman kerran, mutta tuntui, ettei Suti vielä silloin hoksannut, että pitää mennä sinne mihin näytän. Nyt tämän kanssa ei ollut mitään ongelmaa yhtenäkään kertana!! Vein palkan itse alustalle ja kävin vielä koskemassa toista alustaakin hämäykseksi. Vaikka Suti olisi seissyt merkillä miten päin tahansa, se lähti sinkoamaan oikeaan suuntaan! Hyvin on siis oppinut lukemaan ohjaustani - agilityn myötä? Vahvistin merkkiä myös paljon, koska se meni sillekin innokkaasti. Tykkäsi selvästi, kun sai tehdä välillä jotain uutta.

Seisomista vahvistin nyt eri liikkeiden myötä paljon: merkki, liikkeestä seisominen ja hyppy. Pientä häsläystä tuntuisi olevan tällä hetkellä hypyn kanssa, mutta kivahan se on, että tykkää hypätä! :) Liikkeestä seisomisessa pysäytän edelleen kädellä. Pakko päästä siitä pian eroon. Toistoja, toistoja. Jo tällä harjoituskerralla näytti pysähtyminen paranevan.

Seuraamista ja käännöksiä. Hyvä kontakti.

Sitten leikittiin vähän uusilla leluilla. Paras lelu tuntui kuitenkin olevan edelleen punainen, pehmeä pallo. Suti kyllä repii lelua, jos minäkin revin. Se menettää mielenkiintonsa repimisleluun, kun irrotan otteeni.

Sisällä harjoiteltiin vielä illan mittaan kaukoja.

Samu temputti Jojoa. Jojo tekee todella mielellään, vaikkei palkasta ole varmuutta ja sen eteen joutuu tekemään paljon töitä :D

Erikseen ruokailut ovat jatkuneet ja toimineet. Suti ja Papu tulevat hyvin toimeen eikä ruuasta tule riitaa.