Sunnuntaiagit

Eilen tuli aamusta ohikulkumatkalla olleita kavereita kahveille, joten jäi menemättä agilityyn. Kävin sitten tänään, kun näytti olevan koko päivä vapaaharjoitteluaikaa. Siellä olikin maneesin reunoilla melkein kaikki esteet, joten omat suunnitelmani menivät vähän uusiksi.

Alunperin suunnittelin ottavani kahdella putkella ja kolmella hypyllä takaaleikkauksia eri puolilta. Niitä toki otin nytkin. Hyvin Suti irtoaa putkeen ja takaaleikkaukset onnistuvat jo hienosti :) Toisen harjoituksen jätän seuraavaan kertaan eli sellaisen, että taivutan putket kaarelle ja vien toisesta putkesta vieressä olevan toisen putken kauimmaiseen päähän ja sitten hyppy eteen.

Koska reunoilla oli valmiina keinu, rengas ja A, otettiin tietysti niitäkin, kun mahdollisuus aukesi. Laitoin keinun alle pöydän pönkäksi niin, että kahdella ensimmäisellä kerralla keinu ei laskeudu yhtään. Sitten muutin harjoitusta niin, että keinu laskeutuu ihan vähän ja pitää pamauksen. Sitä otettiin useampaan kertaan eikä Suti ollut pamauksesta millänsäkään! Yhtä kovalla vauhdilla meni joka kerta keinun päähän :)

Rengas on jäänyt tosi vähälle harjoittelulle. Tilanne onneksi korjaantuu, kun saadaan kunnostettua omat esteet kotona. Niinpä halusin varmistaa, että Suti varmasti menee renkaan oikein: jätin sen odottamaan toiselle puolelle ja kutsuin sen luokseni renkaan läpi katsomalla. Hyvin meni. Lopussa se jo juoksi ennen minua renkaan läpi ja sieltä A:lle.

A:ta halusin kokeilla, vaikka ollaan harjoiteltu 2on-2off-asentoa vasta kotona. Toimii myös oikeassa tilanteessa!

Lopulta saatiin tehtyä esteistä kiemurainen pikkurata: hyppy, takaaleikkaus, putki, putki, edessäleikkaus putkella, hyppy eteen, takaakierto, A ja rengas :) Pätevä jätkä!

Sen verran ollaan viime aikoina tokoiltu, että vaihdoin ruokailun yhteyteen harjoitteeksi liikkeestä seisomisen. Paikkamakuu sujuu jo hienosti eikä tarvitse enää noin montaa vahvistuskertaa päivässä. Liikkeestä seisominen on kuitenkin heikoin ALO:n liikkeistämme. Nyt harjoittelemme sitä päivittäin ruokailujen yhteydessä, lähtiessäni kotoa ja antaessani vaikka puruluun. Ruokailun yhteydessä jätän Sutin istumaan ja vien ruokakupin sen taakse (tällä hetkellä vielä ylhäällä, koska ei malttaisi lähteä pois päin kupista muuten). Seurautan hetken pois päin kupista ja annan seiso-käskyn. Nopeasta pysäytyksestä vapautan samantien kupille. Makupalaa antaessani seurautan samalla tavalla ja annan palkkion kädestä pysähdyksestä. Kyllä se siitä alkaa sujua, kun tulee toistoja :)

Arja (Sutin emän omistaja) on aina ylistänyt Moonaa siitä, miten helppo ja vaivaton se on joka asiassa. Se ei hötkyile mistään ja kaikki sujuu siltä jotenkin vaivattomasti. Suti on totisesti samanlainen! Esim. potkukelkkailu. Se vain tiesi, että paras paikka on juosta kelkan rinnalla, ilman, että ohjasin sitä oikeaan paikkaan ollenkaan. Se ei arkaile eikä väistele kelkkaa vaan juoksee tasaisesti ihan sen rinnalla. Kelkkailuvauhtini on sopiva sen vauhtiin, koska se ravaa koko ajan. Kunto kasvaa molemmilla :) Kesällä aion alkaa pyöräillä Sutin kanssa ja jos Petri alkaa taas juosta, se saa hyvän kaverin Sutista.