Tämän viikon maanantaina kävin vierailemassa toisen rally-ryhmän treeneissä. Emme tosin osallistuneet varsinaisiin treeneihin vaan käytin hyödykseni heitä treenaamalla kontaktia. Hyödynsin verkkokurssin oppeja, eli heittelin nameja maahan ja odotin kontaktia. Kyllä se sieltä alkaa löytyä. Lopuksi harjoittelin ensimmäisen askeleen ottamista. Vaadin kontaktia siinäkin, koska se tuppaa tippumaan heti, kun lähdetään liikkeelle. Huomasin samalla, että Sutin otsatukkaa on pakko leikata, jotta näen sen silmät paremmin! Niinpä parturoin sen ennen keskiviikon treenejä.
Keskiviikkona oli oman ryhmäni rally-treenit. Kouluttaja oli järjestänyt kylttisulkeiset, eli käytiin kaikki alon kyltit läpi ja halukkaat saivat tehdä myös avon kyltit. Oli vähän turhan pitkät treenit ilman taukoja. Oli pakko viedä itse koira välillä lepäämään, kun kouluttaja ei taukoa olisi antanut. Vielä olisi pitänyt ehtiä tekemään rataharjoitus, mutta se jäi kyllä johonkin toiseen kertaan. Kaikki koirat olivat ihan puhki!
Keskiviikkoaamuna temputin Sutia ennen ruuan antamista ja taputin sitä kaulaan, jolloin se ulahti. Kun Petri tuli töistä kotiin, Suti meni rapsuteltavaksi ja hetken päästä ulahti taas. Ihmeteltiin asiaa. Illalla treeneissä koskin samaan kohtaan ja taas se ulahti. Treenikaverin kanssa jutellessani hoksasin, että Suti nukkui jaloissani työpöydän alla tiistai-iltana ja lähti sieltä yhtäkkiä vauhdilla pois. Samaan aikaan pöydälle eteeni nousi ampiainen. Sitä oli varmaan ampiainen pistänyt! Pari päivää sitä tuntui sattuvan. Yksi huono puoli oli, että muutaman päivän se myös yhdisti perusasennon kipuun, joten en meinannut saada sitä mitenkään perusasentoon edes ruokakupilla treenatessamme. Niinpä helpotin, ja palkkasin sen jo siitä, että tuli istumaan viereeni, enkä ottanut mitään pitempiä peruutusharjoituksia. Eilen illalla hajutreenin jälkeen se hakeutui taas normaalisti perusasentoon :)
Hajuharjoitusta olemme tehneet joka päivä tällä viikolla. Muut ovat piilottaneet hajua tai sekoittaneet laatikoita niin, etten tiedä, missä se on. Olemme etsineet muiden piilottamaa hajua huoneistakin. Haju on ollut vielä aika matalalla, eli suunnilleen Sutin nenän korkeudella. Mahtavasti Suti lähtee heti oikeaan suuntaan ja alkaa kiertää hajua ja paikantaa sen todella nopeasti. Eilen oli vähän vaikeampi harjoitus jo. Ehdin ajatella, että nyt taisi tulla Sutille liian vaikea, kun se vain pyöri lähelläni, eikä alkanut etsiä. Niinpä liikuin itse huoneessa, jolloin tulimme tiettyyn kohtaan, jossa Suti saikin hajun nenäänsä. Jälleen tarkka ilmaisu!
Lisäksi olemme harjoitelleet laatikkoetsintää. Olen kerännyt pikkulaatikoita, joihin joku toinen on laittanut hajun puolestani ja asettanut laatikot lattialle. Olemme harjoitelleet jo kahdeksalla laatikolla! Aina se oikea sieltä kuitenkin löytyy! :)
Löysin kanttarelleja. Otin pieniä määriä talteen rasiaan. Ajattelin alkaa opettaa sen hajua, kun kerran eucalyptus tuntuu olevan jo aika hyvin hallinnassa. Jos se oppii kanttarellin hajun yhtä nopeasti kuin eucalyptuksen, se etsii minulle sieniä jo tänä syksynä!
Jojon, Papun ja Sutin koiratouhuja ja vähän muunkin perheen elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti