Kyllä agility on vaan niin mukavaa! Vaihdoin Laukassa ryhmää ja pääsin pitkästä aikaa Sutin kanssa treenaamaan ryhmässä tänään. Olemme viritelleet lajia mieleen kotipihassa muutamalla esteellä ja olin jo etukäteen innoissani, kun tiesin pääseväni oikeisiin treeneihin. Suti olikin todella pätevä!
Oli hauska huomata, että se irtoaa, mutta lukee silti hyvin ohjaustani. Minun ei tarvinnut kuin hieman siirtää painoa toiselle jalalle, niin se osasi tulkita viestini oikein :) Harmi vain, että oma ohjaamiseni on ruosteessa, joten se vaatii itseltäni vielä paljon töitä. Mutta samaan aikaan meidän yhteistyö alkaa varmasti toimia koko ajan paremmin, kun opimme toimimaan yhdessä, joten kyllä tästä vielä hyvä tulee! Mikä hienointa, Suti kestää toistoja! :)
Teimme ihan yksinkertaisia harjoituksia, mikä tietysti onkin tämän tasoiselle koirakolle todella hyvä. Tärkeintä mielestäni onkin, että harjoitukset on vielä tarpeeksi helppoja ja rimat matalalla, että koiran motivaatio saadaan pysymään hyvänä, se pystyy keskittymään ohjaamiseen ja saa onnistumisia. Harjoittelimme mm. eri tavoilla putkeen vientiä hypyltä, eli lähinnä minua kehittävää harjoitusta. Halusin kokeilla myös putken "pimeään päähän" vientiä ja Sutihan irtosikin sinne loistavasti, vaikka lähdin jo peruuttamaan poispäin ennen kuin se ehti putkeen.
Mahtavat fiilikset! Harmi, että ensi viikolla ei ole treenejä.
Jojon, Papun ja Sutin koiratouhuja ja vähän muunkin perheen elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti