Papu parantui kennelyskästä tasan viikossa. Tiistaiaamuna vielä harmittelin, kun köhi muutaman kerran, mutta töiden jälkeisellä remmilenkillä ei yskinyt enää yhtään.
Sen sijaan Jojo alkoi "niistää" eli vetää voimakkaasti ilmaa keuhkoihinsa kuin olisi tukehtumassa, tuona samaisena päivänä. Eli jatkoimme erillään lenkkeilyä. Papulla riittikin virtaa kuin pienessä kylässä, kun emme olleet tehneet mitään kokonaiseen viikkoon. Jojo ilmeisesti luuli kuolevansa seuraavana yönä, koska valvotti minua melkein koko yön hyörimällä, pyörimällä, vaihtamalla paikkaa, tulemalla rinnan päälle nukkumaan jne, huokaili ja oli muutenkin surkea. Nyt alkaa senkin oireet jo helpottaa.
Olen reenannut Papun kanssa tällä viikolla remmilenkkien yhteydessä luoksetulon pysäytyksiä ja liikkeestä seisomista, jotka ovatkin meidän tämän kuun "harjoitteluteemat". Välillä pudotan sukan jälkeemme ja haetutan sen Papulla. Se noutaa ihan innoissaan :) Lisäksi olen venyttänyt Papun kylkiä fysioterapeutin ohjeen mukaan sekä kävelyttänyt hangessa. Jalkojen nostelua olemme myös ottaneet. Muitakin liikkeitä pitäisi muistaa nyt reenata, kun Papu on jo kunnossa. Aikaisemmin niitäkään ei voinut tehdä, koska Papu alkoi heti köhiä.
Jojon, Papun ja Sutin koiratouhuja ja vähän muunkin perheen elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti