tiistai 26. tammikuuta 2010

Fysioterapiassa

Viikonlopun aikana Papu osoitti paranemisen merkkejä hyppäämällä useita kertoja sohvalle. Se ei kuitenkaan ollut ainakaan merkki paranemisesta, selvisi tutkimuksissa.

Käytin eilen Papua Elina Karhumäellä fysioterapiassa. Papu antoi käsitellä oikean puolensa hyvin, mutta vasen puoli oli niin kipeä, ettei kääntyi jatkuvasti selälleen. Lannerangassa muistaakseni nikama 2 oli hieman siirtynyt jo pois paikaltaan lihasjumijen takia. Onneksi käsittely onnistui ja toivon mukaan nyt olo on alkanut helpottaa. Elina kyllä varoitteli, että pari päivää koira on tosi kipeä, mutta sitten kääntyy parempaan. No, Papu vanha sissi, ei ole valittanut tänään mistään.

Saimme jumppaohjeita, joiden noudattaminen alkaa parin päivän päästä. Kuukauden päästä voi mennä agilitykentälle ottamaan hyppyharjoituksia ja vaikka keppejä, mutta ei todellakaan vielä pitkään aikaan koko rataa.

Ja jotta elämä ei vain olisi liian helppoa, Papu sairastui kennelyskään!! Nyt köhii välittömästi, jos kiihtyy vähänkin, eli kun tulen kotiin, kun lähdemme lenkille, kun vetää remmissä, kun yritin opettaa tunnaria jne... Eli nyt alkaa täydellinen lepo ainakin viikoksi.

Lisäys 27.1.
Ihmettelin ääneen, miten Papu makasi niin luottavaisena Elinan käsittelyssä. Hän totesi, että se johtuu siitä, että koira luottaa omistajaansa ja suhde on kunnossa. Ei kuulemma aina ole samanlaista. Minä kun ajattelin koiran tietävän, että käsittely helpottaa oloa. Kiva kuulla vieraan ihmisenkin suusta, että suhteemme kuitenkin on kunnossa. Itse en koe onnistuneeni koiranomistajana kovin hyvin, kun Papu on joutunut niin paljon sairastamaan viime aikoina. Olen syyttänyt itseäni, olisinko voinut tehdä jotain toisin jo etukäteen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti