Pelkkää makailua(ko)

Viikonloppuna käytiin Ähtärissä. Suti oli mukana kiertämässä sukulaisten luona. Hienosti käyttäytyi, joskin on niin utelias ja eläväinen, että aiheuttaa joillekin vähän stressiä, mutta muuten kyllä on niin avoin, että siitä on helppo tykätä, jos niin haluaa. Muorille esittelin Sutin osaamista (jalkojen välissä seuraamista ja peruuttamista, kaukoja ja käännöksiä) ja se oli aivan ihmeissään, että olenko minä osannut opettaa nuo kaikki koiralle :) Heh, kuka muukaan? (Ja kiitos, että uskot taitoihini ;) )

Joulu tuli ja meni. Koirat saivat omat puruluut paketissa. Reaktiot: Papu ei ottanut omaansa suuhun ennen kuin olin ottanut paperit pois eikä senkään jälkeen syönyt, ainoastaan kuljetteli ja vahti; Suti otti omansa tyytyväisenä suuhun, pyöri vähän aikaa ympäri tyytyväisenä häntäänsä heiluttaen, repi paperin pois ja söi luunsa; Jojo repi paperit tuhannen silpuksi eikä koskenut luuhun, jonka sitten Suti otti omansa kanssa suuhun ja söi puoleen väliin. Tyypillistä käyttäytymistä jokaiselta :)

Muuten ollaan vain maattu ja oltu. Jojo tykkää kun aina on sohvalla joku, jonka kainalossa tai polvitaipeessa voi nukkua. Sillä ei ole mikään kiire mihinkään ja sille sopisi vallan mainiosti, vaikkei kukaan tekisi yhtään mitään, paitsi antaisi ruokaa säännöllisin väliajoin. Jojolla on ollut paha kutina viimeiset viikot. Viime viikolla käytiin Jyväskylässä eläinlääkärissä, kun kunnaneläinlääkärin ohjeilla ei tuntunut apua löytyvän. Jojolla on ollut tötterö päässä ja sukka takajalassa, antibioottikuuri ja ärtyneiden kutina-alueiden rasvaaminen on alkanut tuottaa tulosta. Strongholdit laitettiin myös Sutille ja Papulle. Iho on paljon parempi jo ja Jojo voi olla ilman tötteröä jo suurimman osan päivästä.

Tänään piti kuitenkin käydä vähän Sutin kanssa tokoilemassa. Sillä on meinannut tulla aika pitkäksi usein... Mukavaa olikin, kun vähän pakkanen lauhtui ja Suti oli niiin pätevä! Otettiin jo vähän pitempää seuraamista ja hyvin sujui. Sutilla on hyvä kontakti. Harjoittelin myös nopeaa ja hidasta kävelyä. Muutaman kerran noutoa. Suti hakee reippaasti ja tuo kapulan rinnalle, mutta pudottaa sen istuessaan. Hyvä vaihe kuitenkin ja tästä on hyvä jatkaa. Kaukoissa palkkasin heittämällä pallon Sutin taakse. Ajattelin, että jos vaihtelee palkkaustapaa, pysyy mielenkiinto yllä. Hyvin se jo on ymmärtänyt, että pitää keriä etutassut taaksepäin istumaan nousussa (en palkkaa sitä muunlaisista asennon vaihdoista) ja vaihto onnistui viiden metrin päästäkin! Luoksetulo aivan valmis. Seuraamista kun tuli nyt otettua vähän enemmän kuin normaalisti, palkkasin myös lelulla. Revittiin vähän aikaa lelua ja sitten taas jatkettiin. Mahtavaa kun koiraa voi palkata myös lelulla!! Vaikuttaisi siltä, että Sutia pystyykin nyt alkaa palkata paremmin lelulla kuin ennen. Hyvä, että on tullut kuitenkin vähän yritettyä leikkiä, vaikkei se olisi uudessa paikassa heti innostunutkaan. Jääviä otin myös. Liikkeestä seisomisessa minun pitää vielä näyttää kädellä, mutta aika pieni liike se jo alkaa olla. Maahan Suti menee vähän kuin vahingossa, koska sitä otetaan joka päivä niin paljon, joten maahan-käsky seuraamisen yhteydessäkään ei tuntunut häiritsevän ollenkaan. Se siis teki, mitä pyysin. Kokeilin myös istumista, mikä onnistui myös (ilmeisesti vahingossa). Joka pysähdyksen jälkeen, palkkasin ja kiersin koiran taakse ja sivulle.

Eilen siistin Sutin. Meni noin pari tuntia kahdessa erässä. Sutilla on karvaa niin paljon että on aika kova työ saada nypittyä. Joskin karva on nyt paljon parempaa irtoamaan kuin nuorempana, joten helpommalla jo pääsin kuin kesällä tai syksyllä. Alla oli kaunis musta karva, joten kaljuksi ei mennyt nytkään. Pussihousujen kanssa tein paljon töitä enkä saanut vieläkään kaikkia pois. En halunnut kuitenkaan käyttää saksia siistimiseen, kun ei tässä mihinkään näyttelyyn olla lähiaikoina menossa. Olkoon noin. Poskia ajelin vähän. Kone ei meinannut ajaa kunnolla, joten jouduin tuhraamaan aika kauan pienen alueen kanssa, mutta Suti kesti sen kuin mies. Ei valittanut yhtään ja antoi minun tehdä mitä piti. Se makasi myös nyppimisen ajan hienosti paikallaan.

Tänään oli sitten vuorossa Papu. Papussa ei mennyt enää kuin tunti. Sillä on mahtava peitinkarva ja se irtoaa helposti, mutta jalkakarvojen kanssa joudun aina tekemään kovasti töitä. Nyt en kuitenkaan saksinut kuin tassukarvat enkä ajanut mitään.

Suti nauttii kun on lunta! Se kirmailee hangessa ja syöksähtelee talitinttien perässä vaikka pakettiauton alle :) Se ja Papu riehuvat keskenään yleensä koko sen ajan, kun teen lumitöitä (koko pihassa menee vähintään tunti). Suti nappaa maasta jonkun roskan (saa olla käytännössä ihan mitä vain, koska kaikki mikä on maassa on Papun mielestä sen omaisuutta) ja juoksee se suussa karkuun tai muuten härnää Papua niin kauan, että se lähtee jahtaamaan. Suti myös vaanii nurkkien takana ja haastaa takaa-ajoleikkiin :) Sitä on tosi hauskaa seurata. Kumpaakaan ei myöskään palele, koska liikkuvat koko ajan.

Tämän viikon pyhitän täydelliselle oleilulle (makailua, koirien kanssa touhuilua, Samun kanssa elokuvien katsomista, kirjojen lukemista). Ensi viikolla palaan taas koulutöiden pariin ja loppiaisen jälkeen koulu sitten taas jatkuukin.