Meidän perheessä tapahtuu

Vähän kuulumisia...

Jojo
Nypin keskiviikkona Jojolta pitkät karvat pois, kun oli niin epäsiistinnäköinen. Nyt siitä tulikin taas ihan nätti. Alta kyllä paljastui vähän tasapaksu koira, eli ruokaa pitää vähentää taas reilusti. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota, että Jojon kulmakarvat ovat harmaantuneet. Sillähän on muutenkin ollut tapana kasvattaa vaaleita karvoja läpi, varsinkin päähänsä, mutta nämä karvat ovat laadultaan ihan erilaisia. Jojohan täyttää ensi kuussa 8 vuotta, että olisiko se nyt sitten vanhuuden ensioireita? Sen mustat läiskät ovat muuttumassa ilmeisesti ruskeiksi, koska pää on jo melkein kokonaan ruskea ja hännän tyvestä pukkaa oikein kauniita punaruskeita karvoja.

Samu ja Jojo ovat alkaneet "löytää toisensa". Samua on alkanut viime aikoina kiinnostaa koirien silittely ja taputtelu, kun ennen se ei ole juurikaan kiinnostanut. Olemme opastaneet samalla, miten koiria käsitellään ja kohdellaan. Jojo nuolee mielellään Samun naamaa, joten siitä on nyt tullut yhteinen hauska juttu.

Papu

Olen nyt vasta myöntänyt itselleni, että Papun rakenne ei ole ollut oikeanlainen agilityyn. Siinä mielessä onni, että lopetus tuli viime talvena pakon edessä, koska luultavasti olisin vain jatkanut hamaan tappiin ja Papulle olisi saattanut tulla ikäväkin vanhuus. Sen etuliikkeethän ovat aina olleet tosi leveät ja sen juokseminen on välillä jotenkin tosi katkonaista ja töksähtelevää. Kyynäriähän (kuten ei selkääkään) siltä ei ole kuvattu, mutta epäilen, että niistä saattaisi vielä vaikka löytyäkin jotain... Selkäkin on jotenkin kankea. Papuhan ei ole koskaan ollut erityisen notkea eikä ketterä. Nyt se on pikkuhiljaa vähän muuttunut, kun ei ole ollut viikottaisessa rasituksessa, joten ehkäpä sen loppuelämä on ihan kiva.

Raakaruokinta
Ostin pari viikkoa sitten Lidlistä keittiövaa'an. Molemmat koirat kuluttavat nykyään niin vähän, että annan niille vain 180-200 g ruokaa. Vaa'alla tarkan määrän näkee nyt tosi helposti ja pakko tunnustaa, että liikaa niille on tullut annettua koko ajan! Tuollainen määrä on silmämääräisesti tosi vähän...

Trimmaus
Ilmoitin Ylökkin keskustelufoorumilla, että trimmaan nypittäviä rotuja Tampereen seudulla. Sain ensimmäisen asiakkaani viime viikolla, kun kävin nyppimässä 1-vuotiaan cairnin Valkeakoskella. Siinä oli aika kova homma ja työ oli ihan erilaista kuin käppänän tai russelin nyppiminen. Kun russelilta lähtee aina kaikki karva pois kerralla ja uusi karva on alla valmiina, tuolta koiralta ei irronnut kaulakarvat ollenkaan, kun taas kyljistä ja takajaloista irtosi helposti. En kuitenkaan nyppinyt kaikkea pois, kun omistajakin toivoi sitä ja toisekseen ei kaikki karva olisi irronnutkaan. Niinpä nypin vain pintakarvoja pois. Omistaja oli tyytyväinen tulokseen. Minun silmääni se näytti aika keskeneräiseltä, mutta toisaalta sellainen villinnäköinenhän cairnin näyttelytrimmikin on. Oli vain vaikea pitää sitä valmiina, kun russeli menee ihan sileäksi ja käppänä trimmataan melkein viivottimen kanssa. Mutta pääasia, että asiakas oli tyytyväinen :)

Muutto
Muutamme ensi kuun aikana Jyväskylän seudulle. Petri on saanut sieltä töitä. Nyt haemme asuntoa ja minäkin töitä sieltä päin.

Päivitys 3.8. Asunto on saatu Jyskästä ja muutto on kuun vaihteessa! Asunto on kiva saunallinen rivitalokolmio. Parempi kuin uskalsimme odottaa :)

Polvi
Polvi on ollut viikon kipeä joka päivä. Se on vähän muuttunut erilaiseksi, kun kipupiste on siirtynyt myös polven päälle. Pääasiallisesti kuitenkin särkee polven sivusta ja alta/sisältä. Särkyä on erityisesti kävellessä, mutta se jatkuu myös yöllä. Elokuun alussa soitan erikoispoliklinikalle, kun ovat palanneet kesälomilta. Kelakin vaatii seuraavaksi ortopedin lausuntoa...

Päivitys 3.8. Kävin viime viikon keskiviikkona aluevastaanotolla terveyskeskuslääkärillä, koska polvessa oli jo monta päivää ollut pistävää kipua levossakin. Anssi Loponen laittoi siihen kortisonipiikin. Tuon teho auttoi pari päivää pistävään kipuun, mutta nyt sekin on taas jatkunut. Polven sivussa olevaan kipuun ei auttanut sekään, mitä en kyllä uskonutkaan, koska tiedän, että syy on kierukassa.

Soitin erityispoliklinikalle. Ensinnäkin jouduin soittamaan monta kertaa, koska kukaan ei meinannut vastata, vaikka oli aukioloaika. Olen kuulemma jonossa numerolla 40. Ortopedien käynneistä ei ole vielä mitään tietoa, mutta kyllä ne varmaan tässä kuussa tulevat ainakin yhtenä päivänä käymään!!! Kerralla ottavat sitten 20 potilasta... Sanoin, että hermot menee kun kipu vain pahenee koko ajan eikä mikään auta eikä töihin pääse ja Kelasta hätyytellään...! Kehotti ottamaan yhteyttä omalääkäriin, joka voi laittaa eteenpäin kiirehtimislähetteen! Mitä!? Olisivatko he voineet laittaa sen jo aikaisemminkin??? No huomiselle on Loposen Anssille soittoaika, kun omalääkäri on kesälomalla. Huh huh, eikö olekin helppoa tämä sairastaminen Nokialla??