Suunnitelma

Poika on tänään 11 viikkoa vanha. Mitä olen ehtinyt hänen syntymänsä jälkeen tehdä? Päivät menevät nopeasti ja illalla tuntuu, ettei mitään olisi saanut taas aikaiseksi. Mutta kai sitä nyt kuitenkin jotain on ehtinyt tehdä. Ainakin minulla on SUUNNITELMA.

Sain opinnäytetyön viimeistelyä vaille valmiiksi ennen pojan syntymää. En katsonutkaan sitä kuuteen viikkoon, kunnes aloin selvittää palautuspäiviä. Selvisi, että jos haluan työn arvosteltavaksi maaliskuussa, se pitää palauttaa jo helmikuun alussa. Niinpä kiireesti töihin! Pari viikkoa luin opparia läpi, muokkasin pohdintaa ja johdantoa, korjailin kirjoitusvirheitä, poistin turhia kappaleita ja ennen kaikkea lähetin sitä sinne sun tänne luettavaksi ja tarkistettavaksi. Yllättävän kauan meni aikaa siinäkin, että väsäsin kuvailulehtiä mukaan raporttiin! Nyt se on kuitenkin palautettu ja olen tehnyt kypsyysnäytteenkin. Sitten vain odottelen arvosanaa.

Kävin myös työhaastattelussa työpaikassa, jossa olin syksyn töissä. Tällä kertaa ei onni osunut kohdalle, mutta siellä annettiin ymmärtää, että kyllä minä sinne vielä joskus pääsen, sitten kun minulla on oikeasti töihin paluu edessä.

Mutta siihen suunnitelmaan. Olen käynyt Sutin kanssa pikatokoilemassa Hangan lavalla lähes joka arkiaamu vietyäni vanhemman pojan eskariin. Olemme harjoitelleet ALO:n liikkeitä ketjutuksen kautta eli niin, että aloitan viimeisestä liikkeestä ja lisään aina edellisen liikkeen "eteen". Esim. Alokasluokan liikkeistä ensimmäisenä harjoitellaan liikkeestä seisominen ja hyppy, lisätään siihen luoksetulo jne.

Aloitan harjoituksen niin, että otan Sutin autosta ja käsken sen sivulle. Kun se on hyvässä asennossa valppaana valmiina töihin, vapautan sen ja annan mennä pissalle, millä aikaa käyn siirtämässä hypyn sopivalle paikalle. Se tulee innokkaasti luokseni vapaaehtoisesti. Se haluaa tehdä töitä!

Palkkaan satunnaisesti joko heti, kun Suti vaikka pysähtyy hienosti tai liikkeen jälkeen, mutta yleensä vähintään yhden kerran mennään kaikki ketjun liikkeet läpi ennen kuin saa palkan. Palkan Suti saa namikiposta auton vierestä, enkä palkkaa sitä kädestä enää juurikaan. Joskus palkkana voi olla kehuminen kesken liikkeen. Eikä liikkeitä edes tehdä joka kerta loppuun asti.

Olemme nyt päässeet liikkeestä maahan menoon asti, eli maahan, luoksetulo, seiso ja hyppy ja sitten palkka. Harjoittelemme viikon ajan samaa kuviota ennen kuin lisään uuden liikkeen. Tarkoituksena on kasvattaa palkkaamattomuuden kestävyyttä, mutta toisaalta pitää myös muistaa yllättää koira välillä, ettei se tietäisi, milloin palkan voisi saada.

Liikkeestä seisomisessa toimii takapalkka hyvin. Hyppy toimii hyvin. Maahan meno on ollut vähän ikävää, kun on ollut niin kylmää. Luoksetulo on nopea ja iloinen. Seuraamista olen ottanut ihan erillisenä liikkeenä niin, että kävelemme kohti namikippoa. Kun Suti malttaa seurata hienosti, se pääsee kipolle. Vaikuttaa toimivan :)

Kotona harjoittelemme seuraamista ja perusasentoa ja nostatan Sutin kierroksia vähän ennen liikkeen aloittamista. Tällä pyrin siihen, että se tietää, että tulossa on seuraamisliike ja homma alkaa ja että sillä olisi hyvä vire, kun menemme kehään.

Eli nyt kun minulla on oikea suunnitelma, jota toteutan, saamme EHKÄ tuloksiakin aikaan. Tavoitteena on kisata viimeistään kesällä. Haluaisin suorittaa myös BH-kokeen.

Nyt kun pakkaset hellittivät, olen pyrkinyt käymään vaunulenkeillä päivittäin. Joskus mukana on Suti, joskus Papu, joka saa juosta vapaana koko matkan postilaatikolle ja takaisin, koska se ei minusta kauaksi lähde. Tänään kävimme koko perhe ulkoilemassa, Jojokin oli mukana eikä ollut edes remmejä mukana. Onneksi ketään ei sattunut tulemaan tiellä vastaan.

Suti ja Papu ovat lähteneet kaksi kertaa pihasta pakkasten hellitettyjä. Emme pistäneet pakkasilla porttia kiinni, koska kukaan koirista ei viihtynyt yhtään pakollista enempää pihalla. Portti oli sitten auki edelleen, kun Suti ja Papu kävivät portin ulkopuolella, ilmeisesti olivat kuitenkin edelleen meidän tontilla. Liekö jäniksen tai kissojen hajut vieneet mennessään. Onneksi ei sattunut naapuriin tulemaan autoja samaan aikaan. Kaikki ei välttämättä ymmärrä auton edessä patsastelevaa Sutia ;) Kun menin huutamaan ulos, molemmat juoksivat pihaan niin lujaa kuin koivistaan pääsivät.