On aika kerrata vuoden 2012 tapahtumat ja alkaa suunnitella uutta vuotta. Tapahtumat siinä järjestyksessä kuin tulevat mieleen:
1. Suti saapui sulostuttamaan elämäämme pääsiäisenä. En ole katunut päivääkään. Olen edelleen siitä yhtä innoissani kuin pentuvaiheessa. Se on todella oppivainen ja helposti motivoitavissa, siltä löytyy taistelutahtoa mutta on myös ahne ruualle, se innostuu palloista ja repii leluja kanssani kuin mikäkin terrieri. Se on leimautunut minuun täydellisesti. Se on myös ketterä ja nopea, mitä tarvitaan agilityssa ja vaikuttaisi siltä, että se myös innostuu lajista koko ajan enemmän ja enemmän. Suti on myös erittäin hyväpäinen tapaus, joka ei tunnu hätkähtävän mistään. Se sopeutuu paikkaan kuin paikkaan erinomaisesti. Se on juuri sitä, mitä omalta harrastuskoiraltani haluan!
Sutin kanssa on vuonna 2013 tavoitteena aloittaa kisaaminen tokossa. Toivon, että saamme ykköset niin alokas- kuin avoimesta luokastakin tänä vuonna. Agilitya jatketaan Laukassa, mutta kisaaminen aloitetaan aikaisintaan keväällä 2014. Yritän malttaa mieleni, vaikka olisi miten ihanaa taas mennä ja lujaa :) Näyttelyissä varmaan käydään vuonna 2013 jonkin verran, jos kasvattaja ehtii laittaa Sutin näyttelykuntoon. Minä en osaa viimeistellä niin hienoksi.
2. Omakotitalo. Ihanaa asustaa omassa kodissa luonnon keskellä omassa rauhassa. Koirat voi päästää ovesta pihalle eikä niitä tarvitse erikseen lähteä lenkittämään. Jos ulkoilemaan lähdetään, lähdetään metsään tai postilaatikolle kilometrin päähän ja koirat ovat silloinkin vapaana. Kaikki nauttivat pihassa vapaana liikkumisesta ja on ollut mukava seurata niiden keskinäisiä juoksukilpailuja. En ole koskaan viettänyt noin ihanaa uuden vuoden vaihdetta kuin nyt!
3. Samusta on tullut iso poika. Hän varmaan oppii pian lukemaankin. Syksyllä alkaa eskari.
4. Petri on palkannut työntekijän autopesulaansa. Töitä on hyvin.
5. Minä sain työpaikan asianajotoimistosta sihteerinä. Oikea onnenpotku! Työsopimusta jatkettiin kesän jälkeen toistaiseksi voimassa olevaksi ja syksyn olen tehnyt kahta päivää viikossa. Keväällä jatkan samalla tavalla toukokuuhun asti, jolloin pystyn taas olemaan kokoaikainen. Opinnot Jamkissa ovat jo loppusuoralla. Keväällä on tarkoitus suorittaa viimeiset ammattiopinnot ja opinnäytetyönteko alkaa. Taloushallinnon ammattitutkinnon opinnot päättyvät toukokuussa.
6. Papun kanssa kävin vielä joissakin toko-kokeissa, mutta kun se oli niin väsyttävää meille molemmille, Papu sai jäädä ansaitulle varhaiseläkkeelle. Se on ollut varsin tyytyväinen tilanteeseensa. Papu on ollut minulle siitä ihana harrastuskoira, että olen sen kanssa päässyt kokemaan paljon. Viime vuonna pääsin sen kanssa Ylökkin joukkueeseen Tokon SM-kisoihin, jotka olivat mahtava kokemus, vaikkei saatukaan hyviä pisteitä. Teen sen kanssa välillä jotain pikkutokoliikkeitä ja se saa tehdä ne ihan niin hyvin tai huonosti kuin haluaa. Se tekeekin ne lähinnä kovalla innolla eikä tarkkuudesta ole enää mitään tietoa, mutta ei se haittaa. Pääasia, että tekee mielellään :) Papu täytti elokuussa 8 vuotta ja olisi näyttelyissä veteraani-ikäinen. Se ei kuitenkaan mitenkään ole enää näyttelykuntoinen (vaikka eihän sillä ole enää pallejakaan) jäykkine liikkeineen ja lyhyine partoineen (Papun partaa ei ole koskaan lyhennetty, mutta se on silti tosi lyhyt). Nyt se saa viettää loppuikänsä pihavahtina ja sen työn se tekeekin intohimoisesti ja tarkasti ;)
7. Jojon stressitila on selvästi alentunut maalle muuton jälkeen. Se saakin olla ihan vaan kotona niin paljon kuin haluaa. Kylmällä ilmalla ulos ei huvittaisi mennä, mutta kun ruokin koirat ulos, tulee samalla käynnillä käytyä pissallakin. Joskus Jojo pääsee Petrin kanssa käymään pakettiautolla kirkonkylällä ja matkustaa silloin tietysti etupenkillä. Jojo sairasti loppuvuodesta todella pahan kutinan, jonka aiheuttajaksi epäilen kapia. Onneksi asiantunteva eläinlääkäri pystyi auttamaan meitä nopeasti. Jojo täytti elokuussa 10 vuotta eikä ikä paina vielä yhtään. Papu on meillä enemmän papparainen kuin Jojo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti