Tänään olin Sutin kanssa Riikka Pulliaisen tokokoulutuksessa Laukaassa. Kullakin koiralla oli 2x20min aikaa. Koska Sutin kanssa ei vielä voi eikä kannatakaan jankata samaa liikettä koko reeniaikaa, ehdotin, että tekisimme vain jotain pieniä juttuja, joihin tarvitsen apua. Se sopi kouluttajalle erinomaisesti. Oli muuten oikein mukava, rento ja osaava kouluttaja tämä Pulliaisen Riikka. Voisin kuvitella, että hänen kehäänsä meneminen voisi olla helppoa.
Minua vähän jännitti uuden porukan eteen meneminen ja olihan se Sutillekin uutta.
Ensimmäisellä kerralla halusin näyttää meidän kauko-ongelmaa: Suti tekee asennon vaihdon niin, että se pomppaa maasta istumaan ja vetää takajalkansa eteenpäin, kun haluaisin, että se istuisi ylös kerien niin, että etujalat siirtyvät taaksepäin. Ja kun se sitten taas menee maahan niin, että takapää jää paikalleen ja etujalat siirtyvät eteen, se ehtii parissa vaihdossa liikkua helposti semmoisen pari metriä... Riikka huomasi, että Sutin pomppaaminen johtuu minun käskystäni ja liikkeestäni. Minun pitää tehdä käsiliike rauhallisesti jopa ilman ääntä. Tässä syynä on varmasti ollut se, että olen joutunut Papulle tekemään tästä liikkeestä äänellä ja liikkeellä nopean, jotta se varmasti tekee asennonvaihdon. Eipä toimikaan siis sama systeemi Sutilla! Olipa hyvä, että otin tämän ongelman puheeksi, ettei ehditä tehdä enempää hallaa. Lisäksi kotiläksyksi tuli jumpata maahan-seiso-maahan-vaihtoja kädellä vetäen ja työntäen niin, että haluamani liike menee lihasmuistiin.
Toiseksi harjoitukseksi halusin merkin. Siinä harjoituksessa ei sinänsä tullut mitään uutta, koska samalla tavalla olemme sitä jo harjoitelleetkin. Riikka muistutti vain siitä, että pitää vaihtaa paikkaa usein eikä tarvi vielä sanoa käskyä. Ja pitää pitää hauskaa! En myöskään saa antaa Sutin touhuta omiaan väliajalla vaan minun pitää teettää sillä jotain temppuja tmv.
Toisella kerralla halusin ottaa hypyn, noudon ja ohjeita ohjatun noudon harjoittelun aloittamiseen. Suti hyppäsikin tällä kertaa ihan oikein ja pysähtyi heti käskystä esteen taakse. Riikka kertoi, että koiraa voi hyppyyttää edes takaisinkin esteellä.
Nouto ei arvatenkaan vielä onnistunut, koska on niin vaiheessa vielä kotonakin. Joskin Suti nyt sitä jo vähän siellä kuitenkin kuljetti suussaan, joten ihan hyvältä vaikuttaa. Nyt alan keskittyä pitoharjoituksiin rinnalla istuen. Riikka meinasi, että moni ei-noutava koira on innostunut noudosta hypyn kautta. Pitääpä kokeilla.
Ohjattua noutoa alan opettaa suunnittelemallani tavalla namikipolla.
Riikka oli oikein positiivinen ja mukava kouluttaja, joka painotti meille sitä, että Suti on vielä niin nuori, etten saa olettaa sen osaavan mitään.
Jojon, Papun ja Sutin koiratouhuja ja vähän muunkin perheen elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti