torstai 25. toukokuuta 2017

Toko PMK 20.5.2017

Kävimme Sutin kanssa pitkästä aikaa toko-kokeessa 20.5. Pieksämäellä. Tällä seudulla on tosi vähän kokeita lähitulevaisuudessa, joten ajattelin, että on pakko lähteä testaamaan taitoja nyt, jos haluan kokeeseen ennen syksyä. Edellispäivänä oli tentti ja samana aamuna Kennelkerhon mätsäri, joten en paljon ehtinyt stressata. Ajoin tukka putkella Pieksämäelle suoraan mätsäristä ja totesin, että aikataulut ovat reilusti myöhässä. Niinpä jouduin odottelemaan omaa vuoroni lopulta 1,5 tuntia ylimääräistä. Se on minulle vaikea paikka, sillä ehdin väsähtää odottelusta.

Halusin testata kokeessa alkuvalmistautumista ja loppupalkkaa.

Se, mikä oli ihaninta koko päivänä, oli, että kun valmistauduimme omaan suoritukseen ja teimme liikkeitä ja temppuja hallin pihassa, Sutin häntä heilui koko ajan ja se oli innokas ja iloinen! :) Tämän kun saan siirrettyä kehänauhan sisäpuolelle! Uskon, että se tulee tapahtumaan vielä aiemmin kuin arvaankaan, sillä olemme oikealla tiellä tekemisessä!

Toinen asia, mistä nautin suunnattomasti niin kuin aina, Sutin kanssa on niin helppoa olla ihmisten ja muiden koirien lähellä, kun se on niin rauhallinen, eikä riehu ja rähise kenellekään. Pystyn luottamaan siihen täysin.

Paikkamakuussa Suti meni vasta toisella käskyllä maahan. 8.

Seuraaminen ei sujunut vieläkään ihan niin kuin olisin halunnut, mutta oli sielläkin erinomaista osuutta jo enemmän kuin ennen ;) 7.

Liikkeestä maahanmeno meni nollille, koska jäi seisomaan tai istumaan (en muista enää kumpaa). Ei siis halunnut mennä hallissa maahan. 0.

Luoksetulo oli erinomainen suoritus. 10.

Noutoesineen ottaminen olisi pitänyt olla halukkaampi. Suti ei meinaa ottaa kapulaa suuhunsa. Ottaa kyllä hetken päästä ja pitää kauniisti, mutta ottaminen on hidas. Siihen tuomari suositti naksuttelua. Aina kun ottaa suuhun, naksaus ja palkka. Tätä on alettu nyt tehdäkin ja ehkä on parempi nyt. 8 kuitenkin tästäkin.

Kaukot teki hitaasti, mutta teki kuitenkin. 9.

Estehypyssä viimeinen perusasento jäi puuttumaan, joten 8.

Kokonaisvaikutus 8. Yhteensä 149 pistettä ja 2. palkinto, sijoitus 5/8. Tuomarina Marjo Halmiala.

Eli maahanmenot eivät tänään huvittaneet. Aika lähellä oli ykköstulos. Olen tyytyväinen, että olemme menossa parempaan suuntaan. Olen itse rentoutunut ja alkanut nauttia tekemisestä.

Kehäänmenoa odotellessamme Suti odotti matolla. Suorituksen jälkeen matolla odotti ruokapalkka.

Kokeen jälkeen olemme harjoitelleet AVO:n liikkeitä kotona. Ruutu alkaa olla nopea ja iloinen. Maahanmeno valuu välillä, mutta jos palkkaa ei ole ruudussa, Suti menee itsenäisesti maahan. Merkin kierto on nopea ja iloinen. Nouto vaatii kertausta,, mutta olemme ottaneet samaan aikaan myös pitoharjoitusta niin, että naksautan, kun ottaa kapulan suuhunsa kädestäni sekä kun menee kapulalle. Muuta uuttahan AVO:ssa ei taida ollakaan. Liikkeestä seisomisen Suti osaa. Luoksetulokin on suora, ainoa ero on, että siinä lähdetään liikkeelle maasta.

Koska maahanmenon pitää olla vahva näissä liikkeissä, olen alkanut harjoitella maahanmenoa niin, että saatan käskeä Sutin tuosta vain missä vain yhtäkkiä maahan.


Äitienpäiväkortti 2017

Samu teki minulle sopivan äitienpäiväkortin: Suti kaipaa vain äitiä, Jojo vaatii ruokaa ja Papu on vaan, että hau! :D

Jojo 14v 9kk ja Papu 12v 9kk

Tässä kuussa Jojo ja Papu täyttivät 9 kk päälle 14 ja 12 vuotta.

Molemmat ovat olleet tässä kuussa terveinä. Papu tosin syö multaa, joten olemme lisänneet sen ruokaan kalkkia. En ole vielä huomannut, onko siitä ollut apua.

Papu alkoi keväällä auringon alkaessa nousta aikaisin, stepata makuuhuoneen ovella, että nouskaa jo, päästäkää pihalle. Kun se tuli takaisin sisälle, se alkoi stepata, että nouskaa jo ja antakaa jotain syötävää! Onneksi sekin on ilmeisesti tottunut valoisuuteen, eikä ole tällä viikolla enää herättänyt meitä. Itse asiassa se ei kuullut mitään, kun eilen aamulla heräsimme. Nukkui vain sikeää unta sohvalla.

Jojo puuhasteli eilen autotallissa ja söi Kennelkerhon mätsäripalkintoja pari pussia! Aargh! Oli vähän maha isollaan...

Tänä keväänä on ollut pitkään viileää, joten punkkejakin on löytynyt vasta nyt ilmojen lämmettyä. Jojolla oli yksi sisäreidessä ja Papulla 3-5 päässä. Onneksi ne olivat vasta kiinnittyneet. Mitähän punkkikarkoitetta tänä vuonna keksisi?

Purimme kasvimaan ja vedimme pohjalla olleen suojakankaan pois. Sen alta paljastui pitkät myyrien käytävät, joita Jojo ja Suti tutkivat suurella mielenkiinnolla. 



lauantai 6. toukokuuta 2017

Sutin kuvaussessio

Tänään otettiin Sutista kuvia. Josko pääsisi seuraavaan Canis-lehteen.

Matolla.

Kontakti.

Seisominen.

Perusasento.

Paikkamakuu.

Kauko-ohjauksella seisominen.

Koppi!

Kurre-asento.

Seuraaminen.

Iloinen seuraaminen.

Seuraaminen.

Perusasennosta seisominen.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Jojo 14 v 8 kk

Jojo se vain porskuttaa! Se on ollut nyt jonkin aikaa kivuttomana :) Tässä muutama kuva tältä aamulta lääkkeiden antotilanteesta. Kun Jojolle määrättiin sydänlääkitys, päätin, että sen pitää joutua tekemään töitä makupalan eteen. Niinpä olen temputtanut sitä tekemään kurre-asennon ennen makupalan saamista. Ajattelin, että se auttaa pitämään lihaksetkin hyvässä kunnossa. Tässä tulos:





maanantai 17. huhtikuuta 2017

Papu 12v.8kk

Papu täytti huhtikuun alussa 12 vuotta ja 8 kuukautta.

Se on viime aikoina ontunut takapäätään, kun on lähtenyt liikkeelle levon jälkeen. Käytettiin sitä eläinlääkärissä ja veriarvot tutkittiin ja selkä ja lonkat kuvattiin. Veriarvot olivat edelleen hyvät, eikä sydämestäkään kuulunut sivuääniä.

Lonkat ja selkä olivat kuulemma täydelliset. Spondyloosi sillä on ollut kylkiluiden takana selkärangassa, mutta se on jo vanha. Siitä siis johtunee sen selän jäykkyys kaikki nämä vuodet. Eläinlääkäri arveli, että sillä olisi lihakset jumissa ja antoi kipulääkekuurin ja ohjeen hieroa. Kipulääke ei ole tilannetta muuttanut. Luin Canis-lehdestä, että polviongelmatkin voivat ilmetä noilla oireilla. Polviahan sillä ei tutkittu...

Että päivä kerrallaan. Muuten Papu on terve kuin pukki ja ruoka maistuu.

Sutin kanssa verijäljellä

Ajettiin tänä aamuna Sutin kanssa kevään ensimmäinen verijälki. Jälki oli 1,5 tuntia vanha ja mittaa Sport Trackerin mukaan tuli 280 metriä.

Suti toimi koko matkan itsenäisesti ja palasi omatoimisesti harhan jälkeen takaisin jäljelle. Yhden kerran aika alkuvaiheessa palautin jäljelle, kun lähti ajamaan takajälkeä, eikä meinannutkaan palata takaisin. Liina oli lähes koko matkan täydessä mitassa, eli 10 metriä.

Ylitimme yhden ojan ja kolme puun runkoa. Ojan ylityksessä menin seisomaan ojan pohjalla ja meinasin auttaa, mutta Suti hyppäsi itse ojan yli. Ennen puiden ylitystä Suti pyöri ja etsi jälkeä, mutta lopulta uskoi jäljen jatkuvan puiden yli ja sitten mentiin taas vauhdilla. Tämän jälkeen tuli harha, mutta Suti löysi jäljelle takaisin ja sitten mentiinkin kuin höyryjuna loppuun asti.

Olipas se mukavaa pitkästä aikaa! :)