Jojo piristyi lääkkeillä ja on taas oma iloinen itsensä. Ruoka maistuu ja siirryimmekin nopeasti takaisin koirien omaan ruokaan ihmisille tarkoitetusta broilerinjauhelihasta.
Kävimme otattamassa verikokeet toissa viikolla, kun niin eläinlääkärin kanssa sovittiin. Tässä tulokset: 14.3.2017
B-PVKo PVK oma WBC l 5,38 6-12 10^9/l LYM l 0,8 1-3,6 10^9/l LYM% 16,4 14-45 % MON 0,3 0-0,5 10^9/l MON% 5,6 2-9 % GRA 4,3 3-10 10^9/l GRA% 78 43-80 % EOS% 2,1 0-100 % RBC 6,26 5,5-8,5 10^12/l HGB l 138,7 150-200 g/l HCT l 39,37 44-57 % MCV 63 60-77 fl MCH 22,15 17-23 pg MCHC h 35,23 31-36 g/l RDW 16,46 14-17 % PLT 490 200-460 10^9/l MPV 7,55 6,7-11,1 fl
VetScan Prep Profile ALP * 412 20-150 U/L ALT 96 10-118 U/L BUN * 12,7 2,5-8,9 mmol/L CRE 75 27-124 umol/L GLU 5,1 3,3-6,1 mmol/L TP 73 54-82 g/L
Ylempänä pieni verenkuva, josta nimenomaan anemiaa piti seurata. Kuukausi sitten Jojon hemoglobiini oli 126,7 ja nyt siis 138,7 eli hyvään suuntaan on tulossa. Vieläkin se on hiukan viitearvon alapuolella (150-200 ovat siis viitearvot koiralla, tämä ei huomioikoiran ikää) mutta kuten sanoin iäkkäillä kavereilla monesti on lievää anemiaa.
Nk. elinarvoista alkalinen fosfataasi (AFOS tai niinkuin tämä kone sen lyhentää, ALP) oli helmikuussa koholla ollen 509. Nyt tämä arvo oli 412. Tämä on maksaentsyymi, jota on elimistössä maksan lisäksi mm. luustossa. Sen pitoisuus veressä nousee melko helposti ja monistakin syistä, mm. kortisolierityksen lisääntyessä ja esim. kasvainsairauksissa. Vasta reipas nousu on merkittävä, sanoisin että yli 1000-1500. Tästä en olisi laisinkaan huolissani.
Eläinlääkärinä oli Marjatta Tanninen.
Jojo pääsi karvoistaan viime viikonloppuna. Ajelin sen nyt toista kertaa. Se on täynnä pahkuroita :(
