sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Me mennään taas agiliitoa - ja lujaa!

Suti pääsi Laukan agilityn alkeiskurssille ja se alkoi eilen. Muut kurssille osallistujat ovat jo yli 2-vuotiaita... Ollaanko me edes oikeassa paikassa?

Hyppyjä alettiin harjoitella niin, että hypyn toisella puolella oli namikippo. Koira jätettiin hypyn taakse, siirryttiin itse hypyn toiselle puolelle ja annettiin koiralle lupa hypätä. Suti oli tästä aivan innoissaan. Se hoksasi heti homman nimen ja suuntasi suoraan kipolle eikä katsellut minua yhtään. Odotti kyllä hienosti lupaa lähteä liikkeelle. Suti odotti käskyn alla lupaa eikä sitä tarvinnut pitää pannasta kiinni.

Minun pitää muistaa jatkossa, että en anna lupaa lähteä, jos Suti lähtee liikkeelle ennen käskyä (tapahtui kerran ja kävin laittamassa takaisin istumaan, vaikka sekunnin sadasosan ehdin jo miettiä että annan tulla - siitä se sitten olisi alkanut, se karkailu) ja että annan luvan sitten, kun se katsoo estettä.

Teimme useassa erässä harjoituksia ja lopulta Suti nökötti jo neljän hypyn takana. Juoksimme TÄYSIÄ, minä vaihtelin puolta, jolta "ohjasin". Pikku-ipana selvisi tästä radanpätkästä enemmän kuin mallikkaasti! Namikipon voima oli todella voimakas :D

Otimme myös suoraa putkea, johon lähetin vähän vaikeammista kulmista, kun suoraan juokseminen alkoi niin nopeasti sujua (meillä on kotona lyhyt lasten putki, jota Suti on juossut ihan pienestä asti). Sain juosta ihan tosissani, jos meinasin olla samaan aikaan toisessa päässä.

Lopuksi vielä totuteltiin renkaaseen. Paras keino oli harjoitella niin, että minä ja kouluttaja kutsumme Sutia hyppäämään rengas edes takaisin. Namikippoa ei voinut hyödyntää, koska Suti meinasi silloin mennä renkaan ohi.

Sunnuntai on mennyt etureisiä ja pohkeita valittaessa. Olisi pitänyt lämmitellä itsensäkin paremmin. Suti lämmitteli itsensä juoksemalla Wilman kanssa. Sen siis huomasin, että on syytä alkaa kiinnittää huomiota omaankin lämmittelyyn ja alkaa kuntoilla/harjoittaa nopeutta. Sutin kanssa mennään vielä lujaa, jos minä vain pysyn perässä enkä hidasta menoa.

Meillä oli ihan älyttömän kivaa! Kyllä tuntuu mahtavalta päästä taas agilityn pariin monen vuoden jälkeen. Suti tuntui syttyvän hommaan heti. Se jopa kiihtyi, kun näki muiden menevän radalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti