sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Agilitykisaviikonloppu Nokialla

Papun kanssa kisattiin viime viikonloppuna Nokialla NPKH:n agilitykisoissa kaksi starttia molempina päivinä. Täytyy sanoa, että oli jo vähän liikaa. Meille riittää jatkossa yhden päivän turnee, jossa on korkeintaan kaksi starttia. Alan olla itsekin ihan poikki jo toisena päivänä.

Lauantaina tuomarina 3-luokille oli Salme Mujunen. Ekalla radalla oli alussa mielenkiintoinen kohta, jossa piti lähtö-hypyn jälkeen kääntyä 95 astetta puomille, jolta puomin alle putkeen ja sieltä taas päinvastaiseen suuntaan hypyille. Olisin voinut kokeilla niin, että lähetän Papun putkeen ja jään puomin toiselle puolelle, mutta en uskaltanut. Niinpä juoksin samalla puolella ja kiersin puomin toisen pään (ts. hirveän pitkän matkan!). Papu oli ulkona putkesta ennen kuin olin päässyt puomin ohi, joten huusin ja näytin vain kädellä hirveästi kohti hyppyä, jonne Papu hienosti sitten suuntasikin :D Loppuosa radasta olikin sitten käytännössä ihan helppo nakki, mutta saimme hyllyn renkaalta, jonka sivusta Papu ensin hyppäsi ja kun yritin saada sen kiertämään esteen, se hyppäsi takaisin päin :/ Vauhti oli hyvä koko suorituksen ajan :)

Toisella radalla lähtöhypyn jälkeen olivat nyt kepit 95 asteen kulmassa. Meille tuli sisäänmenosta vitonen, kun liian vahvasti käskytin kiertämistä. Olisi myös pitänyt avittamalla varmistaa oikeaan väliin meno. Tällä radalla meille tuli myös yliaikaa (en muista paljonko), vaikka mielestäni vauhti olikin ihan kiva lähes koko radan.

Sunnuntaina kolmosten radoilla tuomaroi Johanna Wüthrich. Ekalta radalta meille tuli taas hylly. Piti tehdä välistä veto ja liikuin liikaa sivuttain, kun olisi pitänyt vielä peruuttaa, joten Papu kiersi esteen ja hyppäsi sen minua kohti. Tällä radalla vauhtia ei enää ollut edellisen päivän kaltaisesti.

Viimeinen rata oli hyppäri. Vihdoinkin puhdas rata! Harmi vain, että yliaikaa tuli, kun ei vain enää jaksettu pinnistää.

Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen meidän suorituksiin. Huomasin, että kun lähdössä hetsaan Papua pitämällä sen rinnasta kiinni, se lähtee radalle vauhdikkaasti.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Sienestämässä

Olen löytänyt tänä kesänä hillittömästi kanttarelleja. Pakastin on jo puolillaan eikä enempää sinne enää laiteta. Hyvä sieniaika on mahdollistanut myös pitkäaikaisen haaveeni opettaa koirat sienestämään. Etsimistä pitäisi harjoitella sisällä sienen paloilla, mutta minä olen hyödyntänyt oikeat sienet. Homma voisi sujua paremmin, jos olisin harjoitellut etsintää ensin kotona ja vain yhden koiran kanssa kerrallaan.

Alkuun palkkasin koirat pelkästään pienestä sienen nuuhkaisusta. Jojo on tässäkin laiska ja laittaa innokkaamman Papun tekemään työt ja kerää itse kermat päältä. Papu tuntuukin hoksanneen tämän homman vähän paremmin:

Ensin se osoitti ymmärtävänsä, mitä tarkoitan "etsi sieni" -käskyllä. Se kiersi ympyrää sienen ympärillä ja pienensi ympyrää kunnes sieni oli nenän edessä.

Sitten se näytti minulle vanhan sienipaikan. Etsin paikkaa, jossa olin edellisenä päivänä nähnyt kanttarelleja. En löytänyt sitä, mutta Papu meni polun viereen, pysähtyi ja katsoi minua. Joku oli jo ehtinyt poimia sienet, mutta kehuin paljon ja palkkasin ruhtinaalisesti.

Se myös löysi toisen paikan, jonka tarkkaa sijaintia en enää muistanut. Siellä sienet olivat edelleen tallella.

Tänään se juoksi pois päin luotani, nuuhkaisi nopeasti maata, pysähtyi seisomaan ja katsoi minua. Menin katsomaan ja löysin Papun seisomasta ihan hillittömän ison kanttarelliesiintymän luona!! Vähän taitava jätkä! Harmi vain, että sienet eivät olleet enää kovin hyviä. Kunpa olisin mennyt paikan ohi vaikka viikko sitten ja löytänyt ne, niin ne olisivat varmasti olleet vielä poimittavissa. Papu sai kuitenkin kehuja ja ylistystä sekä makupaloja työstään :)

tiistai 8. syyskuuta 2009

Viime viikon tokoilut

Kirjaan samalla ylös myös viime viikon toko-treenit, että muistan itse jatkossa, mitä olemme tehneet.

Harjoittelimme seuraamista, joka tietysti onnistui reenitilanteessa hienosti. Papu jaksoi seurata pitkänkin matkan tiiviisti ilman palkkaa. Aloimme harjoitella Marian ehdotuksesta sellaista valmistelua ennen seuraamisliikettä, että seurautan Papun pari askelta kohti lähtöpaikkaa välillä pysähdellen.

Lisäksi harjoittelimme luoksetulon pysäytystä. Kutsun Papun liikkeelle "tule"-käskyllä. Heitän karvahiiren Papun taakse. Toimi, kunnes aloin hosua makupalan antamisen kanssa. Pitää muistaa vain antaa Papun juosta lelulle ja leikkiä sillä eikä heti tarjota makupalaa.

Odotellessa harjoittelimme hypyllä. Heitin makupalan esteen taakse, jotta saisin nopeamman pysähdyksen.

Agilityn joukkuepiirinmestaruuskisat

Päivitän vielä näin jälkikäteen kisaviikonlopun tunnelmia.

Olimme yksilökisoissa sijalla 10, eli sijoitusta tuli parannettua ihan hyvin! :)

Joukkueradalle mennessä tein Papun kanssa samat kuviot kuin edellispäivänäkin. Se tuntui jälleen toimivan, sillä kun otin Papulta pannan pois, jouduin hieman pitelemään sitä rinnasta ennen kuin "vapautin" radalle. Niin kova halu sillä sinne oli :D

Papu yllätti minut jälleen vauhdillaan, joten olin parissa kohdassa jälleen väärinsijoittunut. Oli vähällä, etten ajanut sitä siten tekemään omia ratkaisuja. Onneksi se kuitenkin tuli edelleen tottelevaisesti perässäni. Lisäksi unohdin hetkellisesti radan useita kertoja! Vaikka hienon puhtaan radan teimmekin, mutkat lisäsivät aikaamme 5 sekuntia yliajan puolelle. Kun nyt vauhti tuntuu muuten olevan kohdallaan, niin eiköhän tästä vielä hyvä tule, kun vain itse opin ohjaamaan nopeampaa ja rataa lukevaa koiraa.

Joukkueemme sai kuitenkin hyllyn, koska kaksi koirakkoa hylkääntyi.

lauantai 5. syyskuuta 2009

Agilityn yksilöpiirinmestaruuskisat

Tänään kisasin Papun kanssa agilityn yksilöpiirinmestaruuskisoissa. Tavoitteena oli parantaa viime vuoden sijoitusta, joka oli 15:s. Ekan radan jälkeen olimme sijalla 13, lopullisista tuloksista ei ole tietoa, kun jouduin lähtemään kotiin heti minien jälkeen.

Aamulla ylös klo 6.30 (Samu oli tietysti juuri tänään nukkunut 9:ään!). Koirat metsälenkille. Kova tuuli, joten päätin pistää paksummat housut jalkaan. Otin kuitenkin sortsit mukaan (onneksi, sillä kisapaikalla tyyntyi ja tuli suorastaan kuuma). Olin kisapaikalla aikatauluni mukaisesti noin 45min ennen rataantutustumista. Kävin ilmoittautumassa ja vessassa, minkä jälkeen lähdin kävelyttämään Papua. Lämmittely kesti noin 20min. Meidän vuoromme oli loppupäässä, joten jätin spurtit vasta rataantutumisen jälkeiseen lämmittelyyn. Spurttien jälkeen hyppyytin Papua muutaman kerran kahdella hyppyesteellä yksinkertaista suoraa linjaa. Sain sen hyvin karkaamaan esteelle. Lähempänä meidän vuoroamme heittelin Papulle karvahiirtä. Nämä samat rituaalit tein myös ennen agilityrataa.

Hyppyrata vaikutti haastavalta ja sisälsi paljon takaakiertoja ja tyrkkyputkia. Lähdin radalle itsevarmasti, oli mahtavaa päästä testaamaan taitojamme ja se tuntui hienolta! Papu lähti matkaan hyvin, luki 2-esteen takana olleen putken pään ja meinasi mennä sinne, mutta sain onneksi pelastettua. Siinä kuitenkin tuli turhaa kaarrosta ja siten yliaikaa. Koko rata meni hienosti ennen toiseksi viimeistä estettä, jolle olin sijoittunut väärin. Papu tuli perässäni melkein esteen ohi. Kun yritin saada sen hyppäämään renkaan, se teki parhaansa, mutta joutui hyppäämään sivusta. Korjaus ja maaliin. Yliaikainen vitonen omasta virheestäni. Vauhti oli kuitenkin ihan hyvä eikä Papu teputtanut ennen hyppyjä yhtään vaan hyppäsi ne kuten pitää. Olin tosi tyytyväinen!

Agilityrata vaikutti jouhevammalta, mutta oli silläkin ansoja. Tällekin radalle lähdin hyvillä mielin, ei jännittänyt vaan mahassa kutisi miellyttävä into radalle. Tällä radalla Papu osoitti osaavansa lukea rataa ja haluavansa seuraavalle esteelle niin paljon, että on valmis jättämään edellisen esteen kesken! Se meinaan jätti pujottelussa viimeisen välin väliin, kun suuntasi jo edessä olevaan putkeen. Ehdin onneksi korjata. A:n alastulo onnistui mielestäni nyt hienosti, kuten olen sitä harjoitellutkin. Takaakierrot ja minua jännittänyt tyrkyllä ollut A onnistuivat, Papu juoksi oikein puomille, vaikka minä ohjasin sitä toiseen suuntaan (osaa lukea rataa!). Mutta puomin alastulon Papu pomppasi, kun meinasi jo rynnätä (ennen minua!) edessä olevaan putkeen. Sinne ei kuitenkaan ollut matka, vaan vasemmalle hyppysarjalle, joka oli myös loppusuora. Sain vedettyä Papun mukaan ja kyllähän se sitten pinkoikin koko loppumatkan! :) 10 ja yliaikaa.

Ihan mieletön fiilis!! Oli kyllä ihan pirun hauskaa!

Huomenna sitten joukkuekisaan ja ensi viikonloppuna Nokialla 4 starttia!